Data-analytiikka on tärkeää, mutta miten maksimoida sen vaikutus liiketoiminnan näkökulmasta?
Me data-, ja IT-ihmiset olemme välillä hyvin teknisiä ja saatamme sotkea liiketoiminnan päät IT-jargonilla.
Olemme sitten konsultteja, toimittajia tai sisäisen IT-edustajia, teemme aina töitä asiakkaalle tai vähintäänkin sisäiselle asiakkaalle, eli liiketoiminnan edustajalle.
Saatamme liian usein tyytyä vain operatiiviseen rooliin; teemme juuri niin kuten liiketoiminta tai asiakas pyytää.
Kukaan ei kuitenkaan mielellään halua tulla kutsutuksi ‘vendoriksi’ tai ‘tukifunktioksi’.
Olen koulutukseltani psykologi ja tehnyt aikanaan hommia headhunterina. Vaikka työtehtäväni ovat muuttuneet, edelleen teen meillä rekrytointia.
Se on yllättävän haastavaa vaikka jatkuvasti rekrytoimme lisää henkilöstöä, ja jollain tasolla olemme siinä onnistuneet (koko ajan rekrytoidaan uutta henkilöstöä).
Olemme kasvuyritys ja kilpailemme työvoimasta isompien firmojen kanssa, eli samoista data-alan osaajista ovat kiinnostuneet ihan kaikki Nokiasta, Nordeasta aina IBM:ään asti.
Moni asiakas kysyy meiltä, että onko heillä tehty oikeita asioita datan hyödyntämisen sekä tietojohtamisen suhteen.
Halutaan benchmarkata, verrata omia ratkaisuja muihin. Se on hyvä tapa, koska pyörää ei kannata keksiä uudestaan, muiden kokemuksista kannattaa oppia.
Olemme auttaneet useita organisaatioita arvioimaan omaa datan hyödyntämisen maturiteettia. Käytämme siinä luomaani Hovi Data Frameworkia, eli HDF:ää. Moni tunteekin sen, mutta jaetaan se tässä kaikille.
Kutsun sitä välillä ns pöydänjalkamalliksi (Table Model), koska vertaan sitä pöytään.
Kerron tässä blogissa onnistuneesta tietovarastohankkeesta joka kuvaa mielestäni viimeisintä kehitysastetta laajan tietoalustaratkaisun rakentamiseksi mahdollisimman liiketoimintalähtöisesti.
Case-esimerkkinä on tässä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri eli HUS.
Kuten tiedetään, HUS on erittäin laaja ympäristö ja tietoa on runsaasti eri IT-järjestelmissä. Lisäksi tulossa on uusi iso järjestelmä, Apotti.
Nyt siis on tuotava dataa nykyjärjestelmistä ja jatkossa jatkaa nykytiedon täydentämistä uudesta järjestelmästä.
Kerron tässä HUS:in soveltamasta lähestymistavasta tarkemmin, se on nimittäin mielestäni todella hyvä.
Olen kuullut viime aikoina puhuttavan tietojohtamisesta. Sillä tarkoitetaan tietysti sitä, että tehdään päätöksiä tietoon nojaten. On BI:tä, raportointia ja tietovarastoja.
Kuuntelin taannoin erästä esitelmää aiheesta ja siinä kerrottiin, että tietojohtamisen korkein aste on hyvät BI-välineet ja hieno tietovarasto. Ok, tämä on ihan hyvä juttu, mutta miten Netflix tai Amazon? Voisinko heille esittää, että ns Self -Service BI on tosi kova juttu?
Luonnollisesti kaikki eivät ole Netflixejä, mutta mielestäni tietojohtamisen piiriin voisi nostaa uuden tavan hyödyntää tietoa, eli automaattisen päätöksenteon. On mielestäni hieman outoa, että usein tietojohtamisen yhteydessä ei mainita lainkaan tätä.
Uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa datan hyödyntämisestä, tekoälystä sekä muista ajankohtaisista aiheista tiedohallinnan maailmasta. Olemme data-alan johtava kouluttaja ja konsultti, joten saat tietoa suoraan kentältä. Saat samalla myös parhaat tarjoukset kansainvälisten huppuasiantuntijoiden valmennustilaisuuksiin.
