Meillä Johannes on kirjoittanut viime aikoina kunniakkaasti suosittua blogiamme. Itse olen ollut todella kiireinen asiakastyössä.
Minulla on ollut tosiaan todella mielenkiintoisia toimeksiantoja viime aikoina.
Olen mukana monissa suuryritysten data-alustahankkeessa, eri tyyppisissä rooleissa.
Kun rakennamme tai auditoimme tietoalustoija, ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, vaan monesti ratkaisuja pähkäillään isommassa porukassa.
Välillä olen yhteydessä maailman johtaviin alan asiantuntijoihin ympäri maailmaa. Näin saan varmistettuja joidenkin ratkaisujen toimivuuden.
Olen kuitenkin huomannut, että on olemassa jotain menestyksen avaimia, eli tapoja jotka yhdistävät onnistuneita hankkeita.
Yksi näistä on mallipohjainen menetelmä. Se on ihan ehdoton ja suositeltava yleensäkin ja etenkin jos ollaan käyttämässä Data Vault -menetelmää tietovaraston toteutuksessa.
Hän on pitkän linjan tiedonhallinnan asiantuntija, ollut töissä Teradatalla kun se oli vielä startup.
Mike on ollut ollut myös legendaarisen Ted Coddin oppipoikana, joka kehitti relaatiotietokannat. Sittemmin hän on konsultoinut data-asioissa maailman suurimpia yrityksiä.
Data on nyt kaikkien firmojen johdon pöydällä hyvin vahvasti. Mike Fergusonin mukaan koskaan hänen pitkän uransa aikana datan merkitys ei ole ollut yrityksille näin suurta.
Mike esitti koulutuksessa radikaalin idean. Hän puhuu virtuaalisesta data lakesta ja siitä, ettei dataa pidä tuoda lainkaan keskitetysti mihinkään altaisiin taikka varastoihin.
Datakeskeinen ajattelu ja tiedolla johtaminen ovat nyt kaikkien yritysten agendalla.
Liian usein tehdyt toteutukset eivät kuitenkaan kohtaa liiketoiminnan ajattelua. Tärkeää assettia eli dataa ei yhteisesti ymmärretä eikä sitä ole kuvattu.
Tarvitaan yhteistä kieltä ja toimivia menetelmiä liiketoiminnan ja IT-henkilöiden kommunikointiin.
Konsultoidessani suuryrityksiä, huomaan mielenkiintoisen asian. Moni tekee käsitemallinnusta (conceptual data modelling) pelkästän IT-porukan kesken.
Johannes tässä jälleen heiluttamassa kynän säilää, Arin olessa konsultointiprojektien syövereissä.
Haluan puhua hieman tietokannoista ja siitä, kuinka liiketoiminnan tulisi osallistua niiden kehittämiseen.
Alkuun heti varoituksen sana. IT-osaajille tässä kirjoituksessa on itsestään selviä asioita.
Meidän missiomme on kuitenkin kaventaa kuilua liiketoiminnan ja IT:n välillä, ja lukijoissamme on entistä enemmän myös liiketoiminnan edustajia. Joten bear with me.
Olen itse ns liiketoiminnan edustaja, eli en missään määrin sellainen tietokantojen asiantuntija, kuten moni teistä, hyvät lukijat.
Mutta silti kaltaisiani ihmisiä on firmat pullollaan, jotka tavalla tai toisella ovat vastuussa IT-järjestelmistä ilman ymmärrystä tietokannoista.
Kerron itselle suuresta oivalluksesta ja uskon että edustan myös muiden ”liiketoiminnan edustajan” tuntemuksia.
Data-analytiikka on tärkeää, mutta miten maksimoida sen vaikutus liiketoiminnan näkökulmasta?
Me data-, ja IT-ihmiset olemme välillä hyvin teknisiä ja saatamme sotkea liiketoiminnan päät IT-jargonilla.
Olemme sitten konsultteja, toimittajia tai sisäisen IT-edustajia, teemme aina töitä asiakkaalle tai vähintäänkin sisäiselle asiakkaalle, eli liiketoiminnan edustajalle.
Saatamme liian usein tyytyä vain operatiiviseen rooliin; teemme juuri niin kuten liiketoiminta tai asiakas pyytää.
Kukaan ei kuitenkaan mielellään halua tulla kutsutuksi ‘vendoriksi’ tai ‘tukifunktioksi’.
Uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa datan hyödyntämisestä, tekoälystä sekä muista ajankohtaisista aiheista tiedohallinnan maailmasta. Olemme data-alan johtava kouluttaja ja konsultti, joten saat tietoa suoraan kentältä. Saat samalla myös parhaat tarjoukset kansainvälisten huppuasiantuntijoiden valmennustilaisuuksiin.
