Hän on pitkän linjan tiedonhallinnan asiantuntija, ollut töissä Teradatalla kun se oli vielä startup.
Mike on ollut ollut myös legendaarisen Ted Coddin oppipoikana, joka kehitti relaatiotietokannat. Sittemmin hän on konsultoinut data-asioissa maailman suurimpia yrityksiä.
Data on nyt kaikkien firmojen johdon pöydällä hyvin vahvasti. Mike Fergusonin mukaan koskaan hänen pitkän uransa aikana datan merkitys ei ole ollut yrityksille näin suurta.
Mike esitti koulutuksessa radikaalin idean. Hän puhuu virtuaalisesta data lakesta ja siitä, ettei dataa pidä tuoda lainkaan keskitetysti mihinkään altaisiin taikka varastoihin.
Helsingin sanomissa oli viime viikolla mielenkiintoinen artikkeli: ”Kiertotieltä pääsee pitemmälle niin tieteessä ja kun urheilussa (Annika Mutanen, 21.8.2019, HS)”Tietokirjailija David Epsteinin uuden kirjan Range keskeisin ajatus on se, ettei erikoistumalla pääse huipputuloksiin.
Epsteinin mukaan laaja-alaisesti tietoa ja osaamista hankkineet ihmiset menestyvät parhaiten. Tämä on aluksi vaikea uskoa, koska kaikille tulee heti mieleen Tiger Woods ja muut, jotka ovat harjoitelleet lapsesta asti ankarasti ja siten tulleet ylivertaisiksi lajissaan.
Epsteinillä on lukuisia tutkimuksia siitä, että monet Nobel-voittajat harrastavat intohimoisesti taidetta ja että monipuolista osaamista sisältävät tutkimusryhmät tuottavat parhaita innovaatioita.
Kuulemma samaa pätee urheilijoihin, eli yllättävän moni menestyjä on harrastanut useita lajeja tosissaan ennen erikoistumista yhteen lajiin.
Johannes kertoo tuoreessa blogissaan, miten sai keskellä kesää valtavasti yhteydenottoja ympäri maailmaa, joissa vaadittiin saada tietää lisää datan mallinnuksesta ja siihen liittyvästä uudesta ohjelmistosta nimeltä Ellie. Johanneksen ei tarvinnut lukea kesällä dekkareita, koska jännitystä riitti muutenkin. Kannattaa lukea koko tarina! … Lue lisää
Olen miettinyt kuluvalla viikolla organisaatioiden ulkoistuspolitiikkaa, erityisesti data-alustojen osalta.
Tarkoitan tässä data-alustalla perinteistä tietovarastoa laajempaa arkkitehtuuriratkaisua (mukaan lukien data lake yms).
Viimeiset parikymmentä vuotta yritysten IT-osasto on määritelty tukifunktioksi.
Saman liikkeenjohdollisen paradigman mukaan yritysten tulisi ulkoistaa monet tukifunktion toiminnot, jolloin näiden osastojen keskeinen toiminta on usein palvelujen ostaminen.
Ulkoistaminen on varmasti järkevää, kaikki sitä hyödyntävät. Se että missä menee raja, että mitkä toiminnot voi ulkoistaa ja mitkä ei, on liikkeenjohdon päätös.
Tiivistettynä: osa hommista tehdään itse, osa muiden toimesta.
Johannes tässä jälleeen kirjoitushommissa, tällä kertaa aiheena on tekoäly.
Tekoälystä on hirveä hype ollut päällä jo useamman vuoden.
Monet eri tahot puhuvat tekoälystä ikään kuin ajatusjohtajan syvällä rintaäänellä, mutta ketä tässä pitäisi kuunnella?
Olen huomannut, että datan ja tekoälyn hyödyntämistä lähestytään erityisesti kolmen eri koulukunnan toimesta: koodarit, tietovarasto/BI-osaajat ja yliopistotutkijat.
Sitten on vielä tv:stä tuttu juontaja ja mainosmies Henkka Hyppönen, joka hänkin on nykyisin tekoälyasiantuntija. Mutta palataan Henkkaan myöhemmin.
Jokainen edellä mainituista ryhmistä hyödyntää työkseen dataa, ja puhuu tekoälystä, mutta siihen yhtäläisyydet usein loppuivatkin.
Käydään läpi hieman läpi, minkälaiset ajatukset muokkaavat Kallen Koodaajan, Timo Tietovaraston ja Tuula Tutkijan mielenmaisemaa.
Uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa datan hyödyntämisestä, tekoälystä sekä muista ajankohtaisista aiheista tiedohallinnan maailmasta. Olemme data-alan johtava kouluttaja ja konsultti, joten saat tietoa suoraan kentältä. Saat samalla myös parhaat tarjoukset kansainvälisten huppuasiantuntijoiden valmennustilaisuuksiin.
