Johannes tässä moi!
Näin kesälomien kynnyksellä on aika hieman reflektoida mennyttä kevättä datarintamalla.
Olemme siinä mielessä kivassa asemassa, että kuulemme poikkeuksellisen monen yrityksen ja organisaatioiden kuvioista.
Isojen ja edistyksellisten yritysten työntekijöitä nimittäin osallistuu paljon järjestämiimme koulutuksiin ja sen lisäksi konsultoimme myös heitä.
Mihin suuntaa yritykset ovat nyt menossa datan hyödyntämisen suhteen 2019?
Hei,
Olen miettinyt kuluvalla viikolla organisaatioiden ulkoistuspolitiikkaa, erityisesti data-alustojen osalta.
Tarkoitan tässä data-alustalla perinteistä tietovarastoa laajempaa arkkitehtuuriratkaisua (mukaan lukien data lake yms).
Viimeiset parikymmentä vuotta yritysten IT-osasto on määritelty tukifunktioksi.
Saman liikkeenjohdollisen paradigman mukaan yritysten tulisi ulkoistaa monet tukifunktion toiminnot, jolloin näiden osastojen keskeinen toiminta on usein palvelujen ostaminen.
Ulkoistaminen on varmasti järkevää, kaikki sitä hyödyntävät. Se että missä menee raja, että mitkä toiminnot voi ulkoistaa ja mitkä ei, on liikkeenjohdon päätös.
Tiivistettynä: osa hommista tehdään itse, osa muiden toimesta.
Hei,
Johannes tässä jälleeen kirjoitushommissa, tällä kertaa aiheena on tekoäly.
Tekoälystä on hirveä hype ollut päällä jo useamman vuoden.
Monet eri tahot puhuvat tekoälystä ikään kuin ajatusjohtajan syvällä rintaäänellä, mutta ketä tässä pitäisi kuunnella?
Olen huomannut, että datan ja tekoälyn hyödyntämistä lähestytään erityisesti kolmen eri koulukunnan toimesta: koodarit, tietovarasto/BI-osaajat ja yliopistotutkijat.
Sitten on vielä tv:stä tuttu juontaja ja mainosmies Henkka Hyppönen, joka hänkin on nykyisin tekoälyasiantuntija. Mutta palataan Henkkaan myöhemmin.
Jokainen edellä mainituista ryhmistä hyödyntää työkseen dataa, ja puhuu tekoälystä, mutta siihen yhtäläisyydet usein loppuivatkin.
Käydään läpi hieman läpi, minkälaiset ajatukset muokkaavat Kallen Koodaajan, Timo Tietovaraston ja Tuula Tutkijan mielenmaisemaa.
Hei,
Datakeskeinen ajattelu ja tiedolla johtaminen ovat nyt kaikkien yritysten agendalla.
Liian usein tehdyt toteutukset eivät kuitenkaan kohtaa liiketoiminnan ajattelua. Tärkeää assettia eli dataa ei yhteisesti ymmärretä eikä sitä ole kuvattu.
Tarvitaan yhteistä kieltä ja toimivia menetelmiä liiketoiminnan ja IT-henkilöiden kommunikointiin.
Konsultoidessani suuryrityksiä, huomaan mielenkiintoisen asian. Moni tekee käsitemallinnusta (conceptual data modelling) pelkästän IT-porukan kesken.
Hei,
Johannes tässä jälleen heiluttamassa kynän säilää, Arin olessa konsultointiprojektien syövereissä.
Haluan puhua hieman tietokannoista ja siitä, kuinka liiketoiminnan tulisi osallistua niiden kehittämiseen.
Alkuun heti varoituksen sana. IT-osaajille tässä kirjoituksessa on itsestään selviä asioita.
Meidän missiomme on kuitenkin kaventaa kuilua liiketoiminnan ja IT:n välillä, ja lukijoissamme on entistä enemmän myös liiketoiminnan edustajia. Joten bear with me.
Olen itse ns liiketoiminnan edustaja, eli en missään määrin sellainen tietokantojen asiantuntija, kuten moni teistä, hyvät lukijat.
Mutta silti kaltaisiani ihmisiä on firmat pullollaan, jotka tavalla tai toisella ovat vastuussa IT-järjestelmistä ilman ymmärrystä tietokannoista.
Kerron itselle suuresta oivalluksesta ja uskon että edustan myös muiden ”liiketoiminnan edustajan” tuntemuksia.
Uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa datan hyödyntämisestä, tekoälystä sekä muista ajankohtaisista aiheista tiedohallinnan maailmasta. Olemme data-alan johtava kouluttaja ja konsultti, joten saat tietoa suoraan kentältä. Saat samalla myös parhaat tarjoukset kansainvälisten huppuasiantuntijoiden valmennustilaisuuksiin.
