22.11.2022

Sote-uudistuksen vähimmäistietosisältöasetus – pakkopullaa vai keino hyvinvointialueiden suurimpien johtamishaasteiden ratkaisemiseen

Hei,

Hovin tiimi on ollut toteuttamassa tietojohtamisen ratkaisua sote-sektorin kenties keskeisimpään johtamishaasteeseen eli henkilöstövoimavarojen johtamiseen yhdelle keskeisimmistä sote-toimijoista.

Kyseessä on Data Vault -tietovarastoarkkitehtuurilla toteutettu HR-raportointikokonaisuus, joka on sovellettavissa muille hyvinvointialueille tulevan vähimmäistietoasetuksen ja sen valmistelutyön ansiosta.

Kerron tässä blogissa tarkemmin kyseisestä vähimmäistietosisältöasetuksesta.

 

Sote-uudistus on tiedolla johtamisen uudistus

Sote-uudistus on merkittävimpiä hallinnollisia uudistuksia, mitä Suomen historiassa on tehty. Valmistelutyö on loppusuoralla ja uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023.

Sote-uudistus on mitä suurimmassa määrin tiedolla johtamisen uudistus, koska on tunnistettu että ”tiedolla johtaminen on avain toimiviin ja laadukkaisiin sote-palveluihin” (https://soteuudistus.fi/tiedolla-johtaminen).

Tiedolla johtamalla sote-uudistuksessa voimavaroja pyritään kohdistamaan sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

Sote-uudistuksen listattuja tavoitteita ovat mm. seuraavat:

  • turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  • parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
  • turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti
  • hillitä kustannusten kasvua

Listan ensimmäinen kohta on ollut keskiössä kaikessa sote-uudistukseen liittyvässä viestinnässä.

Yhdenvertaisuuden turvaaminen lähtee mittaamisesta. Toimintaa pitää mitata, ja sitä pitää mitata samalla tavalla kaikkialla Suomessa.Tämä tarkoittaa paitsi yhteisiä mittareita, myös sitä, että mittarit toteutetaan yhtenäisestä tietopohjasta yhtenäisillä laskentasäännöillä.

Tätä on valmisteltu osana Sosiaali- ja terveysministeriön Toivo-ohjelmassa (Sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelma) Toivo-ohjelman tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueiden vähimmäistietoon perustuvassa tiedolla johtamisessa ja viranomaisten seuranta-, arviointi-, ohjaus ja valvontatyössä hyödynnetään riittävän yhtenäistä tietopohjaa.

Toivo-ohjelmaa toteutetaan Virta- ja Valtava-hankkeissa. Virta-hankkeessa kehitetään hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen valmiuksia. Valtava-hankkeessa taas uudistetaan kansallista sote-tietotuotantoa palvelemaan viranomaisten seuranta-, arviointi-, ohjaus- ja valvontatehtäviä.

 

Virta-hanke ja vähimmäistietosisältöasetus

Virta-hankkeessa toteutetaan sote-järjestäjän tietojohtamista tukevia organisaatioriippumattomia ja kansallisesti yhteneväisiä tietosisältöjä sekä tuetaan alueiden omaa palvelutuotannon johtamista. Virta-hanke keskittyy siis erityisesti auttamaan hyvinvointialueita tiedolla johtamisessa, mutta samalla saadaan muodostettua mittaamiseen yhtenäinen tietopohja ja yhtenäiset laskentasäännöt kansallisen ohjauksen ja valvonnan mahdollistamiseksi.

Kansallisesti vertailukelpoinen tieto on todettu ohjaus- ja valvontatehtävän kannalta niin tärkeäksi, että yhtenäisen tietopohjan toteuttaminen säädetään järjestämislain 29. § mukaisella vähimmäistietosisältöasetuksella pakolliseksi kaikille hyvinvointialueille määriteltyjen vähimmäistietosisältöjen osalta Virta-hankeeen määritysten mukaisesti.

Määrityksissä keskeisiä ovat Digi Finlandin ja heidän yhteistyökumppaniensa tuottamat tietomallit, joilla kunkin osa-alueen vähimmäistietosisältö on kuvattu ja määritelty, ja jotka ovat kaikkien sote-toimijoiden käytettävissä.

 

Pakkopullaa vai mahdollisuus

Hyvinvointialueiden johto on päätöksen edessä, jonka pitäisi olla helppo, mutta joka kokemuksen valossa voi osoittautua vaikeaksi.

  1. Vähimmäistietosisältöasetukseen voi suhtautua jälleen yhtenä viranomaisvaatimuksena, joka toteutetaan koska on pakko. Toteutetaan asetuksen minimivaatimukset mahdollisimman vähin ponnistuksin.
  2. Toisaalta pakosta voi tehdä hyveen. Hyvinvointialueen johto on suurien haasteiden edessä mm. henkilöstövoimavarojen riittävyyden ja kohdistamisen kanssa. Tämä on klassinen tiedolla johtamisen haaste, jossa Virta-hankkeen tekemä arvokas työ keskeisen tietopohjan määrittämiseksi ja kuvaamiseksi tarjoaa lentävän lähdön johdon ja asiantuntijoiden tietotarpeiden täyttämiseksi.

Reguloiduilla toimialoilla työskentelevät kollegani usein kiroavat sitä, että kaikki aika menee yhä uusien viranomaisraportointivaatimusten täyttämiseen, eikä aikaa jää organisaation oman (tiedolla)johtamisen tukemiseen. Vastaavissa valintatilanteissa siis kerta toisensa jälkeen valitaan edellä olevan kaltaisista vaihtoehdoista ensimmäinen, vaikka tiedetään että kannattaisi valita jälkimmäinen.

 

Menestyksen eväät vähimmäistietosisältöasetuksen toteuttamiseen

Kuten alussa totesin olemme Hovin tiiminä toteuttaneet 29. § mukaisen vähimmäistietosisältöasetuksen mukaisen henkilöstövoimavarojen tietotopohjan yhdelle keskeisimmistä sote-alan toimijoista.

Asiakkaamme motivaattorina ei ollut vähimmäistietoasetuksen asettama pakko, vaan nimenomaan tuottaa tiedolla johtamisen palveluja henkilöstöhallinnon suurten haasteiden ratkaisemiseen. Asiakkaamme keskittyi siis edellä listaamani sote-uudistuksen tavoitteiden jälkimmäisiin kohtiin, mutta samalla rakennettiin tietopohjaa ykköskohdan eli yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi vähimmäistietosisältöasetuksen mukaisesti.

Lähes sama vaiva olisi ollut edessä, vaikka asiakkaamme olisi myöhemmin vähimmäistietoasetuksen voimaantullessa päättänyt toteuttaa sen valitsemalla yllä olevista vaihtoehdoista ensimmäisen eli toteuttaa asetuksen minimivaatimukset mahdollisimman vähin ponnistuksin.

Hyvä uutinen muille sote-alan toimioille on se, että vähimmäistietosisältöasetuksen mukaisesti vähimmäistietosisältö on sama kaikille hyvinvointialueille. Työ on merkittäviltä osin toistettavaa kaikille hyvinvointialueille.

Eri toimijoiden operatiiviset järjestelmät tosin eroavat usein toisistaan ja siksi myös lähtötietojen rakenne on kirjavaa.

Joillain hyvinvointialueilla joudutaan yhdistämään useiden vanhan hallintorakenteen mukaisten toimijoiden kirjavia tietosisältöjä yhteen.

Kirjavan lähtötiedon ”mäppäämiseksi” vähimmäistietosisällön mukaiseen rakenteeseen olemme kehittäneet myös erinomaisesti toimivaksi osoittautuneet käytännöt, jotka ovat myös toistettavia.

Yksi menestyksen salaisuuksista oli yhteistyömalli, jossa muodostimme yhteisen tiimin asiakkaamme osaajien ja myös heidän keskeisten IT-toimittajien osaajien kanssa. Toimimme mestari-kisällimallilla, jossa osaaminen Hovin parhaista käytännöistä ja samalla myöskin vastuu siirtyi vähitellen asiakkaan osaajille. Tavoitteenamme on aina tehdä itsemme lopulta tarpeettomiksi asiakkaan osaamisen kasvaessa.

Sote-uudistuksen onnistuminen on kansallisesti niin tärkeä kysymys, että mielellämme jaamme kokemuksiamme parhaista käytännöistä sote-alan toimijoille, jotka painivat näiden samojen haasteiden parissa. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos aihepiiri on teille ajankohtainen.

Ystävällisin terveisin,

Hannu Järvi

Ps. Mikäli haluat toteuttaa tietovarastohankkeen parhaiden käytäntöjen, kannattaa ehdottomasti osallistua:

Tietojen mallintaminen – Data Modeling 21.12 – 22.12.2022

Kurssi on saatavana myös yrityskohtaisena ja englanniksi.

Tämä ei ole pelkkä tietokannan suunnittelu -kurssi, vaan kattaa käsitteiden mallintamisen liiketoimintaihmisten kanssa, arkkitehtuurityyppisen mallinnuksen sekä laajat, yritystasoiset tietomallinnukset. Myös laajat mallinnukset voi laatia nopeasti ja tehokkaasti – oikeilla menetelmillä ja organisoinnilla.

Lue lisää ja ilmoittaudu tästä.

 

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä

Ohjeita tietovarastoprojektin auditointiin

Lue lisää

Mikä on datasopimus (Data Contract)?

Lue lisää

10 000 tuntia tietovarastokehittämistä – mitä olen oppinut?

Lue lisää