Suomalainen It-osaaminen maailman parasta? Kyllä!

Suomalainen It-osaaminen on maailman huippuluokkaa. Tämä on tosiasia, ei mielipide. Kaikki tiedämme, että Linux on Suomesta. Nokian tarina on osa kansallista eetostamme ja ehkä selkein esimerkki osaamisestamme maailmalla. Olemme luonnollisesti tietoisia Angry Birdsistä sekä Supercellin peleistä, jotka ovat vieneet suomalaista It-osaamista maailmalle ja ovat ehkä korvanneet Nokian kansallisina ylpeyden aiheina. Myös Applen menestyksessä suomalaisilla on kätensä pelissä. Nämä yllä mainitut tuotteet ja yritykset ovat sankaritarinoita suomalaisesta osaamisesta ja ansaitsisivat oman artikkelin, ellei jopa kirjan.

Tässä artikkelissa keskityn vähemmän tunnettuun alueeseen, tietokantatuotteisiin.

 

SQL: Suomalainen menestystarina

Tiesitkö, että meiltä on lähtöisin myös useita maailmanluokan SQL-tietokantatuotteita? Kaikille lienee tuttu MySQL, joka on maailman toiseksi suosituin tietokantajärjestelmä. Sen pääkehittäjä ja ohjelmoija on suomalainen Michael (Monty) Widenius. Tuotteen nimi on tullut Montyn tyttären My mukaan. Kun MySQL lopulta päätyi Oraclen omistukseen, alkoi Monty kehittää uutta, MySQL – yhteensopivaa kantaa, MariaDB:tä. Voit arvata mistä nimi sai alkunsa. MariaDB on aidosti open source – tuote ja on kovassa nosteessa, tietokantojen suositummuuslistassa jo sijalla 25. MariaDB:n pääkonttori on Suomessa.

Toinen suomalaisperäinen SQL-tietokanta on solidDB. Solidin kehittämisestä kunniamaininnan ansaitsee Jarmo Ruuth, kertoo tuotetta myös monta vuotta kehittämässä ollut Antoni Wolski. Solidin alkuperäinen idea oli olla hyvin kompakti kanta. Muistan miten 90-luvulla koko tuote mahtui yhdelle korpulle. IBM:n osti vuonna 2007 Solid Information Technologyn ja kehitti tietokantaa edelleen keskusmuistikannaksi. Vuonna 2014 IBM myi solidDB:n UNICOM Systemsille, joka perusti samalla tuotekehitysyksikön Helsinkiin. SolidDB:llä on maailmanlaajuisesti yli kolme miljoonaa käyttäjää, mukana mm. Cisco Systems, HP ja Nokia.

Kolmas menestystarina on Heikki Tuurin Helsingissä toiminut Innobase ja sen tuote InnoDB. Innobase kehitti edistyksellisiä tapahtumankäsittelyominaisuuksia, jotka tulivat laajaan käyttöön MySQL:n osana. Kaikki MySQL-kehittäjät ympäri maailmaa tuntevat InnoDB-talletusratkaisun. Vuonna 2005 Oracle osti Innobasen ja Heikki Tuurista tuli Vice President Oracleen.  Ellison ei taida huonoja firmoja ostella – aikamoinen tunnustus suomalaiselle tietokantaosaamiselle!

 

Uudet sukupolvet veturina

Tapaan Suomessa paljon It-osaajia. Meillä on paljon erinomaista osaamista joka pärjää kansainvälisessä vertailussa. Vanha sukupolvi on ehkä hieman vaatimatonta, eikä osaamisesta pidetä suurta melua. Uudet sukupolvet muuttavat tämän ja nuoret startup-yrittäjät sekä muut uuden polven softatalot osaavat jo tuoda esiin sitä, että maailman parhaita ollaan. Monet uudet yritykset ovat myös ns. ”born global” eli ne lähtevät alusta asti hankkimaan asiakkaita ulkomailta. Tuote ei siis ole missään määrin paikallinen. Uudet teknologiat liittyen tuotekehitykseen ja globaaliin jakeluun mahdollistavat tämän tavalla, joista aiemmat  sukupolvet ovat voineet vain uneksia. Myös Big Data-puolella on huippuosaamista nykyisin. Nokialla oli tässä edelläkävijöitä ja sieltä lähteneet kovat tekijät vievät asiaa vauhdilla eteenpäin. Esimerkiksi koulutuskumppanimme BIGDATAPUMP:n liikevaihdosta suurin osa alkaa tulla Suomen rajojen ulkopuolelta.

 

Menestymisen kulttuuri

Ulkomailla tiedetään ainakin paikka paikoin oikein hyvin, että Suomessa on todella hyvää It-osaamista. Peter Diamandis kertoo best seller – kirjassaan Bold  miten  nykyisin on helppo perustaa Internet-yritys. Kirjassa puhutaan ilmaisista open source –ohjelmistoista  ja maininnan saavat Linux ja MySQL. Molemmat Diamandiksen esimerkit ovat suomalaisperäisiä! Bold on muutenkin hyvä kirja, suosittelen (Bold: How to Go Big, Create Wealth and Impact the World, 2015).

Menestymisen perinne ja kulttuuri vaikuttavat osaamisen siirtymiselle seuraaville sukupolville. Ei ole vain hyvää tuuria, että meillä on formuloissa Keke Rosbergin MM-mestaruuden jälkeen tullut uusia huippuja kuten Häkkinen ja Räikkönen. Ruotsalaisilla oli aikoinaan tenniksessä useita maailman kärkinimiä peräjälkeen. Nämä eivät ole sattumia, vaan liittyvät menestymisen kulttuuriin. Nuoret seuraavat ja ihailevat tähtiä ja haluavat seurata heidän viitoittamaansa tietä. He kokevat, että minäkin voin oikeasti olla maailman paras. Valtio alkaa myös tukemaan niitä aloja, joissa menestystä on jo tullut. Siksi on tärkeää kertoa myös näistä vähemmän tunnetuista It-menestystarinoista laajasti kaikille, koska se synnyttää uutta menestystä ja päättäjien halua tukea alaa.

 

Miksi Suomalaiset pärjäävät?

On mielenkiintoista pohtia, miksi juuri Suomessa on niin hyvää It-osaamista? Suomen hyvä elintaso 80-luvusta lähtien on mahdollistanut tietokoneiden hankkimisen kotitalouksiin. Suomessa on pitkät välimatkat, eikä nuorilla ole välttämättä tekemistä maaseudulla. Ohjelmointi harrastuksena ei edellytä suurkaupunkia tai paljon ihmisiä fyysisesti lähelle. Suomalainen koulutusjärjestelmä takaa tasapuoliset mahdollisuudet opiskella alaa riippumatta sosiaalisesta taustasta. Onkohan suomalaisilla myös ”insinöörin mieli”? Meillä on ennen tietotekniikkabuumia ollut maailmanluokan insinööriosaamista mm. metsäteollisuudessa ja siitä siirtyminen tietotekniikan puolelle on ollut luontevaa.

Suomessa puhutaan nyt paljon digitalisaatiosta ja ollaan hieman huolissaan siitä, että miten pääsemme Nokian jälkeen taas kärkeen teknologiassa. Työn hinnalla emme tule pärjäämään nyt emmekä tulevaisuudessa. Meidän vahvuutemme on nimenomaan huippuosaamisessa ja kyvyssä suunnitella toimivia ratkaisuja asiakkaille. Me tarvitsemme vielä amerikkalaistyylistä rohkeutta markkinointiin sekä myyntiin – tässä onneksi nuori polvi on jo taitavampaa. On myös sanottu, että täällä osataan suunnitella teknisesti hyviä laitteita (vrt. Nokia, paperikoneet), mutta muotoilupuoli ja design (vrt. Apple) ovat huonommalla tolalla. Meillä on kuitenkin erittäin vahvat historialliset näytöt muotoilun saralta, onhan Alvar Aalto yksi koko maailman tunnetuimpia suunnittelijoita!  Jos onnistumme ammentamaan tästä perinnöstä ja tuomaan design -osaamisen ja teknisen taituruuden yhteen, olemme varmasti oikeilla jäljillä. Mielenkiinnolla odotan Aalto Yliopiston tuotoksia, heillähän on ideana juuri yhdistää eri alojen opiskelijat yhteen kampukseen.

Meillä on siis kaikki edellytykset nousta kansainväliselle huipulle digitalisaatiossa ihan lähitulevaisuudessa. Toivottavasti julkinen valtakin tukee näitä pyrkimyksiä.

Jaa:

Kommentoi:

Kirjoittaja:

Ari Hovi

FM Ari Hovi toimii päätoimisesti konsulttina erikoisalueenaan Data Warehouse / Business Intelligence, käsitemallinnukset, tietoarkkitehtuurimallinnukset ja -määritykset sekä Business Intelligence / tietovarastoratkaisujen auditointi. Ari on Suomen kokeneimpia käsite- ja tiedonmallintajia (Data Modeling).

Ari on vetänyt uransa aikana yli sata käsitemallinnusworkshoppia ja ollut osallisena yli kuudessakymmenessä tietovarastohankkeessa. Tyypillisiä konsultointihankkeita ovat tietovarastojen arkkitehtuuri- ja strategiaselvitykset ja tietovarastojen tietosisällön mallinnus sekä yritystason tietoarkkitehtuurien ja Master Data -mallien laadinta.

Ari on myös tietokirjailija, teoksia aiheista Tietovarastointi, Tietokannan suunnittelu ja SQL. Hänen artikkeleitaan on julkaistu mm. TIVI-lehdessä, Kauppalehdessä ja Tietoasiantuntijat -lehdessä.

 

Haluatko uusimmat uutiset ja kurssitiedot Arihovista?

Tilaa uutiskirje

Tyrehdytä tiedonjanosi!

Uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa datan hyödyntämisestä, tekoälystä sekä muista ajankohtaisista aiheista tiedohallinnan maailmasta. Olemme data-alan johtava kouluttaja ja konsultti, joten saat tietoa suoraan kentältä. Saat samalla myös parhaat tarjoukset kansainvälisten huppuasiantuntijoiden valmennustilaisuuksiin.