Törmäsin hiljattain artikkeliin, jonka mukaan tekoälyprojektit eivät ole onnistuneet, kun kysyttiin isojen yritysten pomoilta jenkeissä.
Toisin sanoen on tehty pilotti ja koeponnistus, mutta mitään hyötyä bisnekseen sillä ei ollut.
Tässä avoin kirje sinulle, hyvä amerikkalainen johtaja.
OLLAAN DIGITETTY
Pahoittelut, hyvä johtaja, mutta olet ymmärtänyt tekoälyn kokonaan väärin.
Tiedän että olet lukenut Forbesia ja muita bisneslehtiä, jotka ovat viimeiset vuodet paasanneet tekoälystä.
Myös Mckinseyn konsultti sanoi sinulle golfkentällä varmana tietona, että bisnes lähtee välittömästi alta, jos et tee asialle nopeasti jotain.
Konsultin mielestä vähemmästäkin ovat johtajat joutuneet kilometritehtaalle ja sieltä suoraan katuojaan.
Sanoit tälle besserwisser konsultille, että teillä oli kuitenkin uuden ERP:n käyttöönotto tuotantolinjalle sujunut hyvin. Omat porukat ovat olleet siinä mukana, koska olet panostanut digitalisaation viime vuosina.
Uusi järjestelmä säästi manuaalista työtä ja lisäsi työn tuottavuutta. Olit ylpeä, koska homma meni hyvin.
Mckinseyn konsultti ei kuitenkaan ollut vakuuttunut.
Ei siinä teidän järjestelmässä ole tekoälyä, hän sanoi kyynisesti. Olet kyllä digitalisoinut, mutta se on eri asia kun tekoälyn hyödyntäminen.
Ystävä hyvä, ei tuo pelasta sinua katuojasta, konsultti kertoo tietäväisellä äänellä.
NYT TEHDÄÄN TEKOÄLYÄ
Viikkoa myöhemmin kuulit sivukorvalla markkinointijohtajan puhuvan tekoälyn käytöstä.
Et ihan ymmärtänyt mistä on kyse, mutta markkinoinnin käyttämissä sovelluksissa on markkinointijohtajan mukaan rutkasti tekoälyä sisällä.
Golfklubilla osasit kertoa konsultille, että meillä on viimeisen päälle tekoälyä markkinointiosastolla käytössä.
Hetken mietittyään, upouusiin golfvaatteisiin sonnustatunut konsultti pudisti päätään.
Ei tuo ole OIKEAA tekoälyn käyttöä.
Olet teollisuusyrityksen johtaja ja maailman suurin teräksen tuottaja, sanoi konsultti kun puhuisi esikoululaiselle.
Teidän pitää hyödyntää tekoälyä OIKEASTI, eli tuotannossa.
Unohda markkinointiosastojen sekoilut, kuka vaan voi hommata jotain muka-AI-appejä, hän sanoo maailmaa kolmekymppiseksi hämmästyttävän paljon nähneen gurun äänensävyllä.
Selvä on, tehdään sitten niin, ajattelet ja tunnet taistelutahtosi nousevan.
PROJEKTIN KÄYNNISTYS
Annoit seuraavana aamuna mahtikäskyn talousjohtajalle ruveta hyödyntämään tekoälyä kaivoksilla. Loppuu se konsulttien suunsoitto.
Mikä on budjetti, talousjohtaja kysyi hieman yllättyneenä yhtäkkisestä pyynnöstäsi.
No sanotaan kakskytkolkyttonnia. Pääseekö sillä alkuun, kysyit.
No ei sillä nyt varmaan ihmeitä tehdä, mutta eiköhän me voida sillä testata että toimiiko se vai ei, toteaa talousjohtaja lakonisesti.
Asia delegoidaan eteenpäin ja ehdit jo unohtaa projektin.
Kunnes taas näit konsultin treenatun profiilin lähestyvän gofkentän porttia, projekti palautuu mieleen.
Huomaat katuvasi, että pitikin mennä ylpeilemään tälle ajokoirakonsultille, että nyt on OIKEA hanke meneillään.
EI MENE KUN STRÖMSÖSSÄ
Karkaat golfkentän aidan yli ja ajat ylinopeutta toimistolle ja pyydät talousjohtajan paikalle.
Miten tekoälyprojekti meni, kysyit hengästyneenä.
Talousjohtaja kertoo, että hanke ei mennyt kuin Strömsössä.
Kävi niin, että he ottivat tarjouskilpailuun neljä teknologiakonsulttieksperttini
Tämä vaihe siis tehtiin ainakin by the book, sanoo talousjohtaja itsevarmasti. Yksi näistä valittiin, koska he olivat tehneet pilotteja ennenkin.
Näiden kaverien koneoppimisen mallit onnistuivat ennustamaan tuotantolinjan vikaantumista erittäin tarkkaan.
Pystyttiin laskemaan, että huollosta voisi säätä noin neljä miljardia, jos rakennettaisiin lisäosia, kuten sensoreita ja robotiikkaa tuotantolinjaan.
Mikä siinä oli sitten ongelma, sanot katsoen epäuskoisena talousjohtajaa.
Näet jo sielusi silmin konsultin vääntämässä vitsiä tuoreimmista epäonnistumisistasi golfklubilla.
VOI PIRU, MIKSI LÄHDIN TÄHÄN!
Talousjohtaja vaihtaa asentoa ja sanoo, että asia oli hieman monimutkaisempi.
Katsos nykyinen tuotantolinja on juuri uusittu ja siitä on vastuussa koko yksikön menestynein nuori johtaja, joka juuri sai ylennyksen.
Hän ei missään nimessä suostu siihen, että tuotantolinjaan tulisi mitään muutoksia.
Kaveri veti melonin kokoisen herneen nenään, kun edes mainitsin asiasta, ja syksyi salaman ulos neukkarista.
Loppuviikosta se oli jo liittoutunut huoltoliiketoiminnasta vastaavan VP:n kanssa, joka uhkasi irtisanoutua siltä istumalta jos huoltoliiketoiminta ajetaan alas.
Talousjohtaja sanoi, että hallituksen puheenjohtaja myös pyysi sinua olemaan yhteydessä tästä sotkusta.
Oli kuulemma ääni vakavana sanonut, että kohta hän lähettää Mckinseyn konsultit ottamaan komennon, jos sama meno jatkuu.
Tunsit vajoavasi syvälle nahkasohvan uumeniin.
Eikä siinä vielä kaikki, sanoo talousjohtaja hieman varovasti tietäen, että kääntää veistä avohaavassa.
IT-osaston johtaja oli todennut, että uusi ERP on rakennettu nykyisen prosessin päälle eikä niiden systeemissä voi tehdä sitä, mitä tekoälyekspertit ehdottavat.
IT-jengi ehdotti että jättäisit tekoälyasiat asiat tästä eteen päin heille. On muutenkin tekoälystrategia ollut konsulttien kanssa työn alla ja nyt heidän ohi tällä tavalla kävellään.
Keskustelun jälkeen päätät vaihtaa golfklubia. Ja ehkä myös työpaikkaa.
ANNA ARMON KÄYDÄ OIKEUDESTA
Hyvä johtaja, älä kuitenkaan vaivu masennukseen, äläkä vaihda golfklubia saatika sitten työpaikkaa.
Voit sanoa Mckinseyn miehelle, että jos he ovat niin hyviä tekoälyssä, niin miksi ne ei sovella sitä omassa työssään?
Kysy myös mitä digitaalisia palveluita he ovat kehittäneet sen sijaan, että vähentäisivät kilometrin mittaisia Exceleitä ja muka hienoja Powepoitteja siitä, miten tekoälyä pitäisi käyttää OIKEASTI.
Hyvä johtaja, digitalisaatio ja tekoäly eivät ole eri asia, vaikka evankelistat puhuvat nyt vain tekoälystä.
Tilanne on se, että on vain kehittyneempiä teknologioita, osaamista ja menetelmiä. Niin sanottu tekoäly on osa tätä kehitystä
Hyvä johtaja, ei kukaan muukaan ole onnistunut valjastamaan tekoälyä sen paremmin.
Kukaan johtaja ei vielä istu jalat pöydällä ja katso läppäriltä kuinka tekoäly hoitaa tuotannon, IT-järjestelmien uusimisen, myynnin, rekrytoinnin ja konttorien siivousoperaatiot yksinään ilman ihmistä.
Anna siis itsellesi armoa ja ota uusi asenne tekoälyn hyödyntämiseen.
Tarina on luonnollisesti fiktiivinen ja kärjistetty, mutta se kuvastaa mielestäni tilannetta nykyisin.
Tekoälyn tehokas hyödyntäminen sisältää tiettyjä haasteita, jotka kaikki ovat läsnä tarinassamme. Ne ovat puutteet tekoälyn ymmärtämisessä, budjetoinnin haasteet sekä kuuluisa ”pilotista tuotantoon” -ongelma.
TEKOÄLYÄ EI YMMÄRRETÄ
Alussa kerroin kyselystä, jossa amerikkalaisilta johtajilta kysyttiin että ovatko he hyötyneet tekoälystä ja vastaus oli ettei kovin moni ollut.
Minusta tuon tyyppisten kyselyt ja niiden tulokset on hevonkukkua.
Törmäsin myös toiseen kyselyyn, jonka tulosten mukaan suurin osa PK-yrityksistä ei käytä tekoälyä lainkaan. Ei pidä paikkaansa.
Hyödyntääkö yritys silloin tekoälyä jos se käyttää Googlea?
Lähes jokainen yritys käyttää Googlea ja Facebookia markkinoinnissa ja vaikkapa rekrytointi-ilmoittelussa. Niissä on tekoälyä. Ei niitä voi edes käyttää ilman tekoälyä. Lähes jokainen hyötyy myös niistä.
Moni ajattelee, että nämä ovat enemmän kuluttajasovelluksia ja näitä kaiken maailman äppejä.
Käytätkö sitten SAP:ia, Oraclea, Salesforcea tai Microsoftia? Jos niissä sattuisi olemaan (kuten varmasti tulee olemaan) tekoälyä, niin vastaisitko kyselyyn käyttäväsi tekoälyä?
Tämän tyyppiset kyselyt todistavat, että ihmiset eivät oikein hahmota mitä tämä mystinen tekoäly oikein on.
Ei osata erottaa tekoälyteknologian hyödyntäminen ja tekoälyn kehittäminen.
Onko kysymys siitä, että vasta tekoälyn kehittäminen yrityksen ydinbisneksessä, tuntuu kyselyn johtajien mielestä OIKEALTA tekoälyltä?
Tekoälyteknolgian kehittäminen on taas ihan eri kokoluokan homma. Onko siihen budjettia?
BUDJETTIONGELMA
Seuraavaksi kuvaamani asia on monelle yritykselle tietyllä tapaa hankala. Puhutaan budjeteista.
Hyvin harva kehittää teknologiaa isolla budjetilla. Nyt moni älähtää, että kyllä meillä kehitetään kaikenlaista, mutta tarkoitan isossa mittakaavassa.
Se että yritys kehittää sitä miljoonilla on eri asia kun että kehittäisit sitä miljardeilla. Kaikkeen pitää pistää nolla perään, niin aletaan puhua asiaa.
Eli itse kehittäminen näillä budjeteille ei toimi.
Pörssiyrityksen omistaa usein eläkerahasto ja pääomasijoittajat. Ne elävät kvartaalitaloudessa, eli liikevaihto ja tulosta pitää tehdä omistajille joka vuosineljännes. Ikään kuin maailma loppuisi sen jälkeen.
Tekoälyteknologia kehittäminen on miljardien tuotekehitys investointi, eikä pörssiyritysten hallitus anna siihen lupaa, koska se ei näy seuraavan kvartaalin tuloksessa.
Hyvällä tuurilla myös siinä samalla disruptoitaisiin oma bisnes alta, jolloin siihen ei ainakaan anneta lupaa (kaikki muistaa tarinan Kodakista, joka keksi digikameran, muttei saanut omistajilta lupaa kehittää sitä koska sehän tappaisi filmibisneksen..)
Alibaba ja Amazon sijoittaa siihen kymmeniä miljardeja ja heillä on lupa tällaisiin investointeihin omistajilta.
On hieman naiivi ajatus, että vaikkapa teräsalan teollisuusyritys voi kymppitonnien piloteilla kehittää tekoälyä kunnolla.
Tämä ei silti tarkoita, että kannattaisi lyödä hanskat tiskiin. Voimme lähteä pilotoimaan tekoälyn hyödyntämistä esim tuotannossa, josta pääsemme seuraavaan ongelmaan.
PILOTOINTIONGELMA
Moni lähtee esimmäisiin tekoälyhankkeisiin piltotoimalla ja tekemällä pocin (POC, proof-of-concept).
Ei ole mikään uusi oivallus todeta, että tekoälyn vieminen pilotista tuotantoon on se haasteellisin osa kokonaisuutta.
Tässä kohtaa yleensä punnitaan se, että kuinka tosissaan tekoälyn kanssa ollaan. Onko kykyä ja halua viedä asioita isommin eteenpäin.
Tekoälyoprojektit tulevat aina jäämään piloteiksi, eikä niistä ole bisneshyötyä, jos niitä ei suunnitella loppuun saakka.
Meidän tulee heti alkuun vastata seuraaviin kysymyksiin:
Jos ennustemalli toimii, mitkä ovat askelmerkit sen viemiseksi tuotantoon? Kenen tontilla se lopulta on? Onko tontin vartia sitoutettu mukaan projektiin? Onko mietitty tuotantoon viennin kustannuksia ja muita vaikutuksia? Onko uuden tekoälyteknologian kehittäminen ylipäätänsä meidän ydinbisnestä?
Mikäli yritys ei halua pohtia näitä asioita ja menee suoraan pilottiin, kuten tarinamme antisankari, niin projekti kannattaa ampua alas heti alkuunsa.
MIKÄ SIIS ETEEN?
Tekoäly hiipii eri sovelluksiin huomaamatta eikä ihmiset edes huomaa hyödyntävänsä tekoälyä koko ajan käyttäessään Googlea ja vastaavia.
Yhdysvalloissa puheohjaus on jo lähes valtavirtaa ja erilaiset sovellukset hyödyntävät tekoälyä jatkuvasti enemmän ja enemmän.
Tällä hetkellä maailman kehittyneitä tekoälyä tarjoaa juuri Google, Amazon, Netflix ja Uber.
Kun Netflix suosittelee sinulle: ”saattaisit tykätä myös tästä sarjasta”, käytät ihmiskunnan kehittyneitä tekoälyä.
Näin se vain ikävä kyllä on. Ollaan ihan lapsen kengissä.
Ja jotkut miettii, että mitä jos tekoäly ottaa kohta vallan ihmisiltä ja päädytään yhtäkkiä Matrix-tyyppiseen tulevaisuuden visioon. Ööö..ei tule ihan vielä tapahtumaan.
Jos iso yritys haluaa hyödyntää tekoälyä mahdollisimman tehokkaasti, niin ilman muuta se on mahdollista ja suorastaan välttämätöntä.
Tärkeintä on silloin kehittää organisaation osaamista datan hyödyntämisessä sekä ohjelmoinnissa. Osaaminen, osaaminen ja osaaminen.
Mikäli toimitusjohtaja oikeasti antaisi mahtikäskyn kehittää liiketoimintaa datan ja analytiikan avulla, lähes varmasti kohta yrityksellä on tekoälyksi kutsuttua teknologiaa hyppysissään. Se väistämätön seuraus.
Näin vältetään pörssiyrityksen budjetointi -ongelma, koska dataa hyödynnetään pelkästää liiketoiminnan kehittämiseen ja sellaisen kehittämiseen rahoituksen saaminen on paljon helpompaa.
Data-analytiikka ja tekoäly ovat kaksosia, jotka kulkevat rinta rinnan.
Jos johtajat ymmärtävät tämän kaiken, ja jos koodareilla ja data-analyytikoilla on paljon hyvälaatuista dataa käytössään, jo rupeaa tekoälyä pukkaamaan tuutista ulos.
Ystävällisin terveisin,
Johannes Hovi
Ps. Mikäli haluat oppia hyödyntämään tekoälyä oikeasti, niin nyt siihen on oiva mahdollisuus. Alan huippuosaaja Tarry Singh tulee Suomeen valmentaamaan aiheesta! Nyt pistetään kädet syvälle saveen ja opetetaan konetta datalla aivan itse!
Python machine learning with Tensorflow 2.0, Helsinki 24.03.2020 – 25.03.2020
Haluatko olla data-alan aallonharjalla?
Koulutuksessa opitaan Googlen kehittämän Tensorflown 2.0 viitekehyksen hyödyntämistä Pythonilla. Kurssi soveltuu data-ammattilaiselle tai ohjelmistokehittäjille, laajaa koodausosaamista kuitenkaan ei tarvita.
Koulutus nostaa kaikkien datan kanssa työskentelevien osaamisen uudelle tasolle. Opit koneoppimisen kolme perusmenetelmää: Supervised, Semi-Supervised and Unsupervised Learning.
Voit jatkaa harjoittelua kurssin jälkeen omatoimisesti ja vain taivas on rajana, kun pääset itse mylläämään dataa.
Kukapa ei haluaisi laittaa ansioluetteloon Tensorflown ja koneoppimisen taitoja!
Tule mukaan vallankumoukseen, näistä taidoista on todella hyötyä tulevaisuuden työelämässä!
Lue lisätieto kurssista tästä
