Hei,
Data on pitkäikäisempää kuin sovellukset. Sanonta ”data outlives applications” tarkoittaa, että sovellukset tulevat ja menevät, mutta niiden kautta syntynyt arvokas data säilyy.
Tutkitaanpa sitten hieman datan ja prosessien suhdetta.
Stabiilit rakenteet
Käytetään pankkia esimerkkinä. Olin aikoinaan parissa eri pankissa suunnittelemassa pankkijärjestelmien tietokantoja. Suunnittelu tehtiin jo silloin käsitemallinnusmenetelmällä. Myöhemmin konsultin urallani oli asiakkaana muitakin pankkeja.
Käsitemallien kuvaamat tietorakenteet ovat pysyneet hämmästyttävän stabiileina ja samanlaisina läpiusean vuosikymmenen.
Toki ne ovat laajentuneet pankkikorteilla, mobiiliasioilla jne, mutta perusrakenteet
eivät ole muuttuneet.
Prosessit muuttuvat
Entä prosessit? Ennen ihmiset asioivat konttoreissa nostamassa rahaa ja maksamassa laskuja. Sitten tuli pankkiautomaatteja ja niihin liittyviä kortteja.
Jossakin vaiheessa oli yleistä käydä pankin konttorissa automaatilla maksamassa laskuja. Ja kaikkihan me tiedämme miten pankkiasiointi nyt sujuu.
Vuosien saatossa pankkialueen prosessit ovat siis muuttuneet radikaalisti ja useaan kertaan. Datarakenteet ovat muuttuneet vähän. Data-alue on siis stabiilimpaa kuin prosessialue.
Datan itsenäinen arvo
Olen usein havainnollistanut datan ja prosessien suhdetta seuraavan ajatusleikin avulla. Ajattele, miten oganisaation data syntyy ja muuttuu pitkin päivää, sovellusten ja appien takana olevissa tietokannoissa.
Kuvittele sitten, että illalla sovellukset sammutettettaisiin yön ajaksi. Mitä jää jäljelle, kun valot sammuvat ja sovellukset sulkeutuvat?
Jäljelle jää data. Prosessit ja käyttötapaukset ovat siis kaikki ohi, ainoastaan niiden ”jäljet” datassa ovat tallessa, tietokannoissa.
Tämän datan avulla on sitten tehtävä raportteja, kyselyjä ja tilastoja tai rakennettava näitä vaten tietoalustoja ja tietovarastoja. Aamulla, kun sovellukset käynnistyvät, nämä sovellukset lähtevät siitä datan tilanteesta, mikä tietokantoihin oli talletettu. Huomaatko miten tärkeässä roolissa itse data on?
Todellisuudessa sovellukset ovat 24/7 käytössä, yötä ei ole. Tämä itse asiassa vain korostaa tallennetun datan merkitysä. Meillä ei enää ole pysähtyneen datan luksusta, vaan elämme jatkuvasti muuttuvan datan kanssa. Kun yksittäinen prosessi loppuu, se on ohi, ja sen jäljet jäävät dataan.
Mitä kuvataan ensin
Prosessit ovat toki tärkeitä. Kouluttajamme Alec Sharp on paras prosessikouluttaja mitä olen nähnyt. Hänen menetelmillään prosessit kuvataan hyvin selkeästi ja businesslähtöisesti.
Alec toimii usein konsulttina vaativissa hankkeissa, joissa prosesseja on kuvattava ja virtaviivaistettava. Hän kertoo, että ennenkuin hän pystyy ymmärtämään kyseisen asiakkaan prosesseja, hänen täytyy ymmärtää tärkeimmät käsitteet ja datarakenteet.
Niinpä hän työpajassa alkaa kysellä, että mitä tärkeitä asioita (things) tälle alueelle liittyy. Sitten hän alkaa piirtää näistä asioista käsitemallia. Hän sanoo tekevänsä tätä käsitemallinnusta ikään kuin salaa, eli ei puhu mitään käsitemallinnuksesta (data modeling), ainoastaan siitä, että nyt ensin kuvataan vähän näitä asioita ja tätä maailmaa. Saadaan yhteinen kieli ja näkemys.
Käsitteiden ymmärtäminen tulee siis ennen prosesseja. Monet arkkitehdit aloittavat prosesseista, mutta parempi olisi aloittaa käsitemallinnuksesta. Muuten voi käydä niin, että yhdessä prosessissa puhutaan tuotteista, toisessa artikkeleista ja kolmannessa nimikkeistä. Jos olisi aloitettu käsitemallinnuksesta, olisi huomattu, että nämähän ovat sama asia – ja olisi saatu yhtenäiset prosessikuvaukset.
Lopuksi
Käyttötapaukset ja prosessit ovat tärkeitä. Mutta itse datalla ja sen rakenteilla on ikäänkuin isompi ja pysyvämpi asema. Siksi datan yhteiseen ymmärtämiseen kannatta satsata. Käsitemallinnus on paras tuntemani menetelmä kuvata dataa, kommunikoida datasta ja rakentaa datadriven ajattelua.
Ystävällisin terveisin,
Ari Hovi
