Tietoarkkitehdin rooli on mielestäni ehkä tärkein kaikista arkkitehtuuri-alueen rooleista. Hyvät tietomäärittelyt auttavat ratkaisevasti prosessiarkkitehtuuria. Sovellusarkkitehtuurissa pitäisi ottaa nykyistä paljon enemmän huomioon sovellusten tietosisältö ja tietojen rakenteet. Jopa laitearkkitehtuuri nykyisine pilvivaihtoehtoineen tarkoittaa tieto-asioiden miettimistä.
1. Opettele mestariksi käsite- ja tietomallinnuksessa
Käsitemallinnus on yksi tärkeimpiä menetelmiä kuvata organisaation tietoarkkitehtuuria. Opettele käsitemallinnusmenetelmät niin hyvin kuin mahdollista. Hanki huippukoulutusta, liity Data Modeling –ryhmiin LinkedInissä ja lue alan kirjoja. Tutki oman alueesi referenssimalleja ja valmisratkaisuja – jotta osaat soveltaa niistä parhaita paloja. Harjoittele käsitemallinnusta.
Opi vetämään käsitemallinnusistuntoja. Pyri parhaisiin käytäntöihin. Sinun on osattava laatia niin aluekohtaisia kuin koko organisaation tasoisia käsitekarttoja eli käsitemalleja.
Opettele myös Master Data –asiat hyvin, tämäkin alue kuuluu vahvasti tietoarkkitehtuuriin.
2. Tule hyväksi kommunikoijaksi ja myyjäksi
Liiiketoiminta tuntee parhaiten oman alueensa tietosisällöt. Hio kommunikointitaitojasi, jotta pääsette hyvään yhteisymmärrykseen. Kuuntelun taito on tärkeää. Käsitemallinnus on oikein vedettynä mainio tapa kommunikoida tehokkaasti ja saada liiketoiminnan näkemykset kuvattua talteen.
Jotta saisit myytyä tekmiäsi malleja, näe vaivaa jotta saisit malleistasi superselkeitä ja ymmärrettäviä. Sekavat tietokantakaaviot jätetään komeroon, tilalla pelkistettyjä, hienosti piirrettyjä malleja, joita on ilo katsella ja joita liiketoimintakin ymmärtää. Laita mukaan paljon oikeaa dataa sisältäviä esimerkkejä, esimerkiksi Excelin avulla ja tietojen esiintymäkaavioina. Niitä jokainen liiketoimintaihminen ymmärtää.
3. Ymmärrä tietovarastointi- ja BI –alueen asiat
Tietovarastointi (Data Warehousing) on usein erinomainen tapa saada organisaation eri tietojärjestelmiin siiloutuneet tiedot saataville analyysejä ja raportointia varten. Tietovarastoinnilla voi hoitaa myös monia muita kokonaisarkkitehtuuriin kuuluvia asioita, kuten sovellusten välinen tietointegraatio, aineistojen toimittaminen talosta ulos tai avustaa sovellusten vaihdossa tarvittavat konversioissa. Tietovarastointi on tapa saada tiedot omiin käsiin, avoimeen kilpailutettavaan tietokantaan, pois suljetuista yhden toimittajan monopolisoimista tietojärjestelmistä.
Tietovarasto- ja BI-alueella on keskiössä tieto ja informaatio. Niinpä Tietovarastoinnin pitäisi olla keskeinen osa kokonaisarkkitehtuuria ja etenkin tietoarkkitehtuuria ja niistä joudut keskustelemaan BI -ihmisten ja toimittajien kanssa. Hanki siis riittävät tiedot tietovarastoarkkitehtuureista ja tietovarastojen suunnittelumenetelmistä kuten dimensionaalinen mallinnus, Enterprise Data Warehouse –suunnittelu sekä Data Vault- menetelmä.
4. Tunne riittävästi teknologiaa
Talletettavat tiedot ovat relaatiokannoissa ja nyttemmin myös NoSQL-kannoissa sekä Big Data –alustoilla kuten Hadoopissa. Hanki riittävät tiedot kaikista näistä jotta pystyt keskustelemaan teknisempien henkilöiden kanssa. Osa heistä voi ratkaisuillaan olla viemässä tietoarkkitehtuuria sekavampaan suuntaan. Sinun tulee kyetä keskustelemaan näistä asioista ja vaikutuksista tietoarkkitehtuuriin.
Bid Data ja IoT –ratkaisut tulevat yleistymään räjähdysmäisisti lähivuosina. Opettele tietoarkkitehtina nämä asiat ajoissa, että olet aktiivisesti kehityksessä mukana. Tutustu myös keskeisimpiin pilvitekniikoihin.
5. Osaa SQL –kieli
SQL-kieli on ylivoimaisesti eniten käytetty tietokantakieli niin operatiivisissa perusjärjestelmissä kuin tietovarastoissa. SQL:n avulla pääset omin käsin tutkimaan organisaatiosi tietoja, mikä aina lisää ymmärrystä huomattavasti.
SQL ei suinkaan ole väistymsää NoSQL-tuotteista huolimatta. Päinvastoin, uusimmatkin Big Data alueen Hadoop –ratkaisuista ovat käytettävissä SQL-kielellä.
6. Mieti metadataa
Tietoarkkitehtina olet kiinnostunut tietojen merkityksestä. Usein peruskäsitteetkin voivat olla hyvin epäselvät. Ei ole tavatonta, että kysymykseen ”montako asiakasta meillä on” tai ”paljonko oli hoidettuja potilaita tammikuussa” onkin useita eri vastauksia, riippuen keneltä kysyy.
Mieti miten saisitte organisaatiossanne käsitemallien käsitteiden määritykset sekä tietoalkioiden määritykset hyvin kuvattua ja nämä kuvaukset jakeluun kaikille osallisille. Hyödyttäisi oikeasti liiketoimintaa, jos keskeiset liiketoiminnan käsitteet määriteltäisiin yhdessä, saataisiin aikaan yhteinen liiketoimintasanasto ja määritelmät. Hyvä paikka tehdä tämä on käsitemallinnusten yhteydessä.
Vaaditaanko kaikkeen tähän superihmistä, joita ei ole olemassakaan? IT-alahan on jatkuvaa opiskelua. Järjestelmällisesti kouluttautumalla ja alaa seuraamalla uskon että nämä tiedot ja taidot ovat jokaisen tietoarkkitehdin saavutettavissa.
