Asiakkailtamme saamamme palautteen perusteella tiedonlukutaito on heidän kriittisin tarpeensa datan hyödyntämisessä tällä hetkellä. Erityisesti tämä koskee Suomen mittakaavassa isoja organisaatioita. On hienoa, että tähän on havahduttu. Ulkopuoliset tai organisaation IT-funktion asiantuntijat voivat kyllä tuottaa datasta erilaisia raportteja ja analyyseja, mutta ilman johdon tiedonlukutaitoa hyöty tietotuotteista jää vähäiseksi. Tiedolla johtamisen kyky edellyttää tiedonlukutaitoa.
Tiedonlukutaidon monet tasot
On helpompaa olla yhtä mieltä siitä, että tiedonlukutaito on tärkeää kuin määritellä yksityiskohtaisesti, mitä se tarkoittaa. Gartner1 määrittelee tiedonlukutaidon kykynä lukea ja kirjoittaa dataa ja viestiä datasta sen kontekstin mukaisesti. Tiedonlukutaitoon sisältyy datalähteiden, rakenteiden, analyyttisten menetelmien ja käytettyjen tekniikoiden ymmärtäminen ja kyky kuvata käyttötapaus ja sen ratkaisemisesta muodostuva arvo. Kuten määritelmiin yleensä, tähän on tiivistetty paljon asiaa muutamaan sanaan. Avataan siis jokaista kohtaa hiukan lisää.
Kyky lukea dataa liittyy ymmärrykseen prosesseista tai ilmiöistä, joita data kuvaa, ja menetelmistä, joilla data on kerätty, joilla sitä on muokattu ja analysoitu. Esimerkiksi myyntidataa tulkitakseen pitää tuntea muun muassa myyntiin vaikuttavat sesonkivaihtelut. Jos kahta ajankohtaa vertaa toisiinsa ilman tietoa sesonkivaihtelusta, voi johtopäätöksissä mennä pahasti metsään. Tämä on ymmärrystä datan kuvaamasta prosessista. Hyvä on tuntea myös se, miten myyntidata kerätään. Onko vaikka kaikki myyntikanavat katettu, niin että kaikki myynti saadaan varmasti mukaan? Analyysivaiheessa yksittäiset rivit koostetaan kokonaismyynniksi soveltamalla ehkä monimutkaistakin laskentakaavaa. Laskentamenetelmä ja sen mahdolliset puutteet on myös hyvä tuntea.
Datan kirjoittaminen koskee vielä laajempaa ryhmää ihmisiä kuin datan lukeminen. Lähes jokainen organisaation jäsen kirjaa jotain järjestelmiin, joista kerättyä dataa hyödynnetään johtamiseen. Jotta tiedot voi syöttää luotettavalla ja käyttökelpoisella tavalla, on hyvä ymmärtää niiden hyödyntämistarkoitus. Esimerkiksi vapaisiin kommenttikenttiin kirjattua tietoa harvemmin pystytään käyttämään luotettavasti hyväksi.
Johtaminen on keskeiseltä osaltaan viestintää. Näin myös tiedolla johtaminen. Datasta voi saada tukea ja uskottavuutta viestille, jonka haluaa saada organisaatiossa läpi. Viestinnässä tärkeää on tarinan kerronta. Pelkästä datasta voi olla vaikea saada selkeää viestiä irti ilman sen ympärille rakennettua tarinaa. Datan viestimiseen liittyvät myös eettiset ja vastuukysymykset. Jos näitä ei oteta huomioon Mark Twainin lause ”vale, emävale, tilasto” voi hyvin olla totta.
Tiedonlukutaitoa voi kehittää
Kolmella aineksella saadaan aikaan ympäristö, missä tiedonlukutaito kehittyy ja muodostuu itseään vahvistava kehä, missä data tuottaa organisaatiolle yhä enemmän arvoa. Nämä ainekset ovat uteliasuus data-asioita kohtaan ja halu ymmärtää niitä, dataan liittyvä yhdessä tekeminen kädet savessa ja sopiva koulutus.
Ihmisten uteliaisuutta ja halua ymmärtää ruokkii parhaiten se, kun olemassa olevan kiinnostuksen annetaan kasvaa ja levitä. Hovilla olemme soveltaneet datan hallintamallien jalkauttamiseen menetelmää, jota on myöhemmin alettu kutsua termillä ”non-invasive data governance”. Menetelmä toimii niin, että tiedon omistajiksi ja -huoltajiksi nostetaan aluksi muutama henkilö, jotka osoittavat kiinnostusta ja innostusta dataa kohtaan. Heti, kun onnistumisia tulee, niitä nostetaan esiin ja viestitään näkyvästi. Tämä luo lisää uteliaisuutta ja innostusta, ja dataan liittyvistä rooleista kiinnostuu yhä useampi.
Tiedonlukutaitoa, kuten montaa muutakin asiaa, oppii parhaiten tekemällä. Kun dataa pyörittää, sitä hyödyntää ja tuottaa, oppii väistämättä tiedonlukutaitoa. Jotta dataan pääsee kiinni, pitää olla datan suhteen selkeä oma rooli ja kuva siitä, mitä rooli tarkoittaa käytännössä. Parasta on, jos omaan rooliin pääsee tutustumaan ja sitä pääsee opettelemaan itseä kokeneemman ”mestarin” opastuksella mallioppimisen menetelmällä.
Tekemällä oppimista voi kuitenkin merkittävästi nopeuttaa ja täydentää sopiva koulutus. Erityisesti tiedonlukutaidossa alkuun pääsemiseen olemme Hovilla kehittäneet tiedonlukutaidon pätevyyspassin. Kaikille tietotyötä tekeville sopiva koulutus antaa tärkeimpien perusteiden ymmärryksen, mistä on hyvä lähteä käytännön harjoittelussa liikkeelle. Esihenkilöille ja keskijohdolle sopii myös enemmän tiedolla johtamiseen painottuva Data Business -tason pätevyyspassi. Myöhemmin tiettyjä omassa roolissa erityisesti tarpeellisia täsmätaitoja voi hankkia esimerkiksi SQL:n tai tiedon mallinnuksen koulutuksissa.
1https://www.gartner.com/en/information-technology/glossary/data-literacy 27.8.2024
Mirjamaria Petäjäniemi
Lead Consultant, Trainer
