Hei,
Jälleen uusi viikko on meneillään Koronaviruksen aiheuttaman kriisin tunnelmissa, jotka tietysti ovat hyvin sekavat varmasti kaikilla.
Elämme nyt poikkeuksellisia aikoja, koska Koronaviruksen leviämisen estämiseen edellyttävät toimenpiteet ovat hiljentäneet Suomen.
Tämä koskettaa nyt kaikkia perheitä. Ensisijaisesti tulee luonnollisesti terveys. Jos se on joillakin uhattuna, menee se kaiken edelle.
Mutta heti sen jälkeen tulee arjen haasteet Miten lasten hoito järjestetään, kun koulut ovat kiinni? Miten työt hoituvat etänä kotoa käsin?
Ja ehkä suurimpana uhkana: miten yritysten taloudet kestävät tilanteet ilman, että aiheutuu massatyöttömyyttä?
Varmaan on sanomattakin selvää, että me pienenä erikoisosaajien firmana, joka on erikoistunut korkealuokkaisiin koulutus-ja konsultointipalveluihin, olemme historiamme suurimman haasteen edessä.
Me emme kuitenkaan luovuta vaan yritämme osaltamme pitää Suomen pystyssä.
Kirjoitan nyt etätyöstä kodistani, eli etäältä, koska monet ovat siirtyneet etätöiden tekemiseen.
Kokemuksia etätyöstä
Etätyöt yleistyivät oikeastaan internetin ja muun digitalisaatiokehityksen myötä. Spotify toi musiikin minne vain, Netflix ja HBO toi sarjat ja elokuvat ”etäälle”.
Skype oli videoneuvottelun pioneeri.
Muistatteko miten aikoinaan juteltiin Skypellä ulkomailla asuvan sukulaisen kanssa? Välillä katosi kuva, välillä ääni (hmm..onko mikään muuttunu loppujen lopuksi:)
Skypestä se lähti liikkeelle ja myös minä innostuin sen tuomista mahdollisuuksista.
Noin kuusi vuotta sitten minä ja muut startupyrittäjät lähdimme kehittämään etäpalveluja eri toimialoille.
Olin perustamassa aikanaan Poiju Psykologipalvelua, jonka ajatus oli tarjota psykologipalvelua, kuten koulupsykologeja, ruudun kautta etänä.
Ajatus oli että kun psykologeista on pulaa ja palvelun järjestäminen on lakisääteistä, voisimmeko tehostaa palvelua teknologian avulla?
Saimme heti asiakkaita, kuten Pyhtään kunnan sekä muita kuntia. Sittemmin firma on siirtynyt ”perinteisen” palvelun piiriin ja on yhä toiminnassa (ja kasvaa vauhdilla).
Meedoc niminen firma kehitti aikoinaan alustan, jolla tarjota lääkäripalveluja etänä. Se oli paljon julkisuudessa ja monet isot pörssiyritykset hoksasivat, että työterveyden voi hoitaa heidän alustaltaan paljon helpommin.
Pieni Piiri -niminen startup tarjosi vanhuksille tabletin, jonka kautta he voisivat olla yhteydessä läheisiinsä. Sekään ei lähtenyt kunnolla liikkeelle.
Ajatus oli hyvä, teknologia oli olemassa mutta kulttuuri käytännöt laahasivat perässä.
Myös viranomaiset suhtautuivat näihin nihkeästi. Esimerkiksi Meedoc tarjoama palvelu ei lopulta täyttänyt viranomaisten mielestä työterveyden kriteereitä.
Sittemmin Meedoc, Pieni Piiri ja moni muu lopettivat toimintansa.
Disruptoiko ilmainen koulutussisältö luokkahuone koulutukset?
Myös Ari Hovilla jouduimme jo vuosia sitten pohdinnan eteen: entistä enemmän sisältöä on saatavissa netissä ilmaiseksi tai hyvin pienin kustannuksin.
Pitäisikö meidän ruveta tekemään koulutuksia verkkoon? Kehittäsimmekö tähän alustaa?
Silloin kuitenkin totesimme, että luokkahuone valmennus sopii konseptiimme paremmin.
Asiakasarvo muodostuu siitä, että kouluttaja on oikeasti paikalla ja voi vastata ihmisten kysymyksiin.
Ilmaista sisältöä on verkossa tarjolla niin paljon, että kuluu valtavasti aikaa löytää sieltä olennainen.
Kun asiakas tulee meidän koulutuksiin, hän voi olla varma että kouluttaja on kerännyt ja paketoinut netissä olevan informaation tiiviiksi kokonaisuudeksi asiakkaan puolesta.
Meillähän ideana on ollut se, että kouluttajat ovat kokeneita käytännön osaajia ja voivat vastata kysymyksiin oikeiden toimeksiantojen pohjalta.
Live-kohtaamiselle on myös muita luonnollisia paikkoja.
Konsertit, Festivaalit, Slush ja Nordic Business Forum ovat esimerkkejä live-tilaisuuksissa, joita digitalisaatio ei ole ”disruptoinut”.
Ne ovat paikoin jopa kasvattaneet suosiotaan.
Nyt kuitenkin olemme siinä tilanteessa, että voi olla ettei luokkahuone koulutukset ole vähään aikaan mahdollisia.
Siksi teimme päätöksen, että siirymme täysin etäkoulutuksiin.
Muutoksen kynnyksellä on myös mahdollisuuksia
Me emme kuitenkaan halua miettiä etäkoulutuksia ikään kuin b-suunnitelmana, vaan oikeasti panostaa nyt niihin.
Kuten luokkahuone koulutuksissa, niissä on myös hyvä puolensa. Niihin on helpompi osallistua ihan käytännössä, kun ei tarvitse ajaa ruuhkassa mihinkään.
Ulkomaalaiset tähtikouluttajamme lentävät tänne joskus pitkän välimatkan päästä kouluttamaan.
Nyt niiden järjestäminen on kustannustehokkaampaa kun eri tarvitse kattaa logistisia kustannuksia. Kaikissa tilanteissa on myös mahdollisuuksia. Ulkomaisten kouluttajiemme kalentereissa on nyt harvinaisen tyhjää ja heiltä on mahdollista saada koulutuksia ja kokonaisuuksia, joihin heillä ei vain normaalisti olisi vapaata aikaa.
Esimerkkinä Chris Bradleyn koko tarjonta on nyt saatavana etänä ja räätälöitynä. Normaalisti hän on täysin varattu, koska on yksi maailman johtavia data-alan kouluttajia ja vaikuttajia.
Mikäli kiinnostut näistä, niin kysy lisätietoja.
– Yksittäiset koulutukset: DAMA, Data Modelling, Data Strategia, Data Governance, Data Quality, ja Metadata Management
– Executive Workshops
– Koko henkilöstölle voidaan tarjota äänitettäviä etäkoulutuksia tai heille voidaan rakentaa toimiva oppimisympäristö.
Ellie soveltuu erinomaisesti etätyöhön
Olen mukana kehittämässä Ari Hovin lisäksi Ellie Technologiesin mallinnusohjelmistoa. Se on myös rakennettu täysin etätyöhön soveltuvaksi.
Ellieen voi kirjautua koko tiimi kerralla ja muutokset näkyvät välittömästi kaikille käyttäjille
Esittelen sitä yleensä täysin etänä ja moni käyttöönotto tapahtuu täysin ilman fyysistä kontaktia
Esimerkiksi kun DNA otti Ellien käyttöön, emme tavanneet koko hankintaprosessin aika kertaakaan!
Etätyö toimii hyvin
Kuten arvata saattaa, itse olen jo vuosia ollut suuri etätyön ystävä.
En vaan ole ikinä käsittänyt, miksi yksin tehtävää työtä täytyy ajaa johonkin tiettyyn paikkaan suorittamaan.
Pidän myös etäpalavereista, joskin se ei ole tietysti täysin sama kun livenä.
Mietin asiaa tuotos-panossuhteen kautta. Tuottaako live-palaveri niin paljon lisäarvoa, että pitää ajaa esim tunnin matka ruuhkassa?
Joskus se tuottaa, esim tärkeä yhteistyöpalaveri isommassa porukassa. Mutta jonkun kehitysprojektin statuspalveri?
Minusta hyöty-panossuhde myös lääkäri-, tai psykologityössä kallistuu etätyön puolelle.
Toki face-to-face on aina parempi, mutta jos pystymme tuottamaan palvelua esim syrjäseuduille etänä kustannustehokkaammin, niin minusta homma on selvä.
Väitän, että edelleen monilla asia on vaan vanhasta tottumuksesta kiinni.
Arki on selviämistä
Tätä kirjoittaessani moni on siinä tilanteessa, että lapset on myös kotona. Etätyö ei ole sekään nyt välttämättä niin tehokasta, kun arjen pyörittäminen on entistä vaikeampaa.
Rajoitukset lisääntyvät ja ihmisten pinna alkaa olla koetuksella: osa noudattaa tiukasti suosituksia ja toiset eivät. Toivoisin että voisimme välttää kuitenkin turhan kyräilyt esim somessa.
Nyt on olemassa tosiaan se konkreettinen riski, että koko yhteiskunta sulkeutuu vieläkin enemmän, jos tulee ulkonaliikkumiskielto ja työn tekeminen menee entistä vaikeammaksi.
Myös tiettyjen alojen “sulkeutumisen” kerrannaisvaikutukset alkavat jossain vaiheessa auttamatta näkyä laajemmin työmarkkinoilla
Tämä aiheuttaa tietysti itsellänikin suurta huolta ja stressiä.
Puolisoni on anestesialääkäri ja hän ennakoi, että joutuu kohta tekemään tuplavuoroa.
Meillä on 6 vuotias sekä 6 kuukautinen vauva perheessä, joiden turvallisuudesta otan tietysti täyden vastuun.
En välttämättä voi kirjoittaa tätä blogia siten vähään aikaan, mutta yritän.
Nyt toivoa antaa se, että mikäli nyt pistämme Suomen kiinni, niin voimme palata nopeammin normaalirytmiin.
Sen aika tulee vielä, joten tsemppiä ja voimia kaikille!
Ystävällisin terveisin,
Johannes Hovi
