20.04.2020

Tietojohtaminen esti pankkien romahtamisen 90-luvulla

Hei,

Pandemiakriisi on synnyttämässä talouskriisiä, jota on jo nyt verrattu 90-luvun lamaan ja jotkut asiantuntijat pitävät tilannetta hetken päästä vieläkin pahempana.

Tietysti kaikki talouskriisit kautta historian ovat omanlaisiaan, mutta tiettyjä yhtymäkohtia löytyy.

Kerron nyt tositarinan, jonka kuulin isältäni Ari Hovilta ja konsultiltamme Jari Yliseltä. 

Tämä tarina ihmisistä, jotka tekivät töitä valtavan paineen alla. Tavoitteena ei ollut enempää eikä vähempää kuin Suomen talouden pelastaminen.

Tämä on tarina kahdesta nuoresta asiantuntijasta ja kokemuksesta, joka muutti heidän uransa lopullisesti.

Tämä on myös tarina siitä, kuinka moderni tietojohtaminen sekä tietovarastointi tulivat Suomeen. 

 

Suomen pankit eivät saa romahtaa

Tarinamme alkaa 90-luvun laman syövereistä, jossa keskiössä oli pankkikriisi. Pankkien romahtaminen olisi tarkoittanut koko Suomen talousjärjestelmän romahtamista.

Omaisuudenhoitoyhtiö nimeltä Arsenal perustettiin hoitamaan Suomen pankkikriisiä. 

Sen tehtävä oli minimoida valtion taloudelliset panostukset pankkikriisiin. 

Itse asiassa Suomen valtio oli silloin lähellä joutua IMF:n luototukseen ja siten holhoukseen – itsenäisyytemme oli tosiasiallisesti vaakalaudalla.

Pankkikriisin hoitaminen oli siksi Esko Ahon hallituksen kärkihankkeita. 

Tämä tarkoitti kiinteistöjen realisointia, mutta suurin haaste olivat tuhannet kriisiin joutuneet yritykset; niiden osalta Arsenalin tehtävänä oli joko elvyttää tai periä. 

Jotta järjestelmät saatiin nopeasti pystyyn, oli kullekin alueelle hankittava oma järjestelmänsä. 

Alueita olivat muun muassa lainat, perintä, kiinteistöt, asiakastiedot, vakuudet sekä talous- ja henkilöstöhallinto. Tavoitteena oli hankkia kullekin alueelle ns. best-of-breed järjestelmä. 

Noin vuosi Arsenalin toiminnan ja uusien järjestelmien käynnistymisen jälkeen piti keksiä tapa, jolla tiedot kootaan näistä hajallaan olevista järjestelmistä yhteen paikkaan. Kolmekymppinen taloushallinnon osaaja nimeltä Jari Ylinen oli senhetkisen elämänsä suurimman haasteen edessä.

Eräänä iltana Jari sai kohtalokkaan puhelun. Toisessa päässä oli Arsenalin tietohallintojohtaja.

Hän totesi ilman suurempia kiertelyä: “Jari, nyt tehdään seuraavaksi sellainen systeemi ATK:lla, että otetaan datat omiin käsiin ja tuotetaan niistä Arsenalin yksi totuus. Voitko hoitaa?”

Infokannan rakentaminen – Yksi totuus

Jari otti työn vastaan ja kääri hihat. 

Työ alkoi haalimalla kasaan tietohallintojohtajan kokemuksen pohjalta paras tietokanta-asiantuntijaryhmä, jonka tehtävä oli valita järjestelmän pohjaksi sopiva tietokantatuote. Jari toimisi ryhmän puheenjohtajana.

Oli kuultu uudesta tietokanta-arkkitehtuurista, nimeltä data warehousing, suomeksi tietovarastointi. Voisiko se toimia?

Maailmalla oli nimittäin jo 80-luvun lopussa alettu rakentaa tietovarastoja juuri edellä mainitun tietojen siiloutumisongelman ratkaisemiseksi.

Ongelma vain oli se, ettei kukaan tuntunut osaavan tietovarastointia

Kuitenkin tiedettiin, että eräs nuori ATK-osaaja oli tästä perillä. Hänet päätettiin pyytää avuksi.

Nuori osaaja oli Ari Hovi. Hän oli hyödyntänyt tätä teknologiaa  80-luvulla Kansallis Osake Pankissa sekä rakentaessaan vuodesta 1990 lähtien Esson keskitettyä raportointijärjestelmää.

Tämä tietovarastoratkaisu sai Arsenalissa nimen Infokanta. Tarkoitus oli imuroida sinne kaikista järjestelmistä – tärkeimmistä aloittaen – eri tietojärjestelmien data.

Periaate yhtenäisestä tietovarastosta oli jopa uusien tietojärjestelmähankintojen oleellinen sopimuskohta: Arsenal edellytti,  että osana järjestelmätoimitusta toimittaja hoitaa tiedot ulos järjestelmästä, ladattavaksi Arsenalin Infokantaan.

Infokanta oli arkkitehtuuriltaan yritystasoinen eli EDW (Enterprise Data Warehouse). Tietovarastoa toteutettiin pala kerrallaan, aloittaen aina käsitemallinnuksesta. 

Näin tietovarastosta tuli integroitu kokonaisuus, jossa pääsi helposti tutkimaan vaikkapa asiakkaaseen liittyviä tietoja, kuten lainat, vakuudet ja perintätoimet sekä vuokraukseen ja kiinteistöihin liittyvät tiedot.  

Asiakastietojen hallinta nousi siis aivan uudelle tasolle. Tietovarastossa olevien  tietojen perusteella asiantuntijat pystyivät päättelemään, mitkä yritykset olivat elinkelpoisia ja mitkä eivät. 

Päätökset perustuivat dataan ja faktoihin.

Data Governance nostaa päätään

Tuohon aikaan ei puhuttu vielä englanniksi Data Governancesta, mutta tiedonhallinnan organisointi oli Arsenalissa hyvin tärkeää.

Arsenalin tietovarasto oli siihen aikaan ylivoimaisesti Suomen suurin tietovarasto. Projekti oli  laaja ja vaatii useiden ihmisten yhteistyötä.

Jari Ylinen totesi  hyvin tärkeän seikan, joka pätee yhä tänäkin päivänä mutta usein unohtuu:

Tietovarasto on hyvä työkalu – mutta vain työkalu.  

Tarvitaan myös toimintamalli ja sen myyminen talon sisälle liiketoiminnalle: kysynnän luominen ja liiketoimintatarpeiden ja -mahdollisuuksien tunnistaminen.

Näin päätettiin rakentaa Jarin johdolla tietovaraston hyödyntämiseen toimintamalli, joka oli varmasti Suomen ensimmäisiä Data Governance -malleja.

Se sisälsi  tiedon huollon, jonka voimalla tietopääomasta saatiin kaikki hyöty irti ja tiedolla johtaminen mahdollistui organisaation eri tasoilla aina hallituksesta johtoryhmään ja rahoituspäälliköstä toimihenkilöön.

Arin rooli oli toimia asiantuntemuksellaan ja kokemuksellaan tämän Infokantakehittämisen ”luottoasiantuntijana”. 

Kukaan ei tarkkaan tiennyt mitä eikä miten tullaan tekemään, mutta Arilla oli vahva tietokanta- ja SQL-osaaminen ja hän osasi kouluttaa. 

Näitä taitoja tunnistettiin tarvittavan vahvasti prosessissa. 

Joka alueelle nimettiin ko. alueen substanssiosaaja tietojen vastuuhenkilöksi, joita alettiin  kutsua tietovastaaviksi (eng data steward).

Ja heille nimettiin  IT-taitoisia apureita. Tälläinen tiedonhuolto-organisaatio alkoi toimia erittäin aktiivisesti.  Moni liiketoiminnan ihminen osasi itse hakea tietoja toimintansa tueksi tietovarastosta. 

Projekti on menestys – pankkituki minimoituu ja lukuisat yritykset ja ihmisten työpaikat pelastuvat!

Alun jälkeen paine lisääntyi entisestään. Jari oli saanut tehtävänannon, resurssit ja Suomen johtavat asiantuntijat –  ja nyt niitä tuloksia pitäisi ruveta kuulumaan.

Ari kertoo, kuinka jännitys oli käsin kosketeltavaa eräänä syyskuisena iltana. Oltiin todellisen tulikokeen äärellä. Tehtiin ensimmäistä raporttia uudesta Infokannasta.

Ajo oli pyörimässä, ja Ari oli muiden kanssa päivystämässä konehuoneessa, iltaa myöten. Jokainen tiesi, että tätä ei ollut varaa mokata.

Tietohallintojohtaja välillä soitteli hermostuneena ja kyseli, josko olisi valmista. 

Lopulta ajo valmistui ja raportti toimitettiin eteenpäin. Mikä helpotus!

Samaan aikaan Suomen hallitus oli linnoittuneena Suomen pankin neuvotteluhuoneeseen. Tunnelma oli kireä, koska epätietoisuus pankkien tilanteensa söi kaikkien hermoja. 

Lopulta tuli tieto, että raportti on valmis. ATK-miehet olivat onnistuneet ja saaneet datat lopulta yhteen!

Tähän raporttiin perustuen pystyttiin määrittelemään ns. pankkituen määrä. 

Teknisesti kyse oli siitä, että kun tarkistettu vakuusomaisuus pystyttiin nyt yhdistämään lainoihin ja asiakkaisiin, nähtiin, paljonko oli ”ilmaa” eli vakuusvajetta. 

Nyt hallituksen päätökset sekä pankkikriisitasolla että yritystasollakin voitiin tehdä dataan perustuen – Tietojohtaminen oli rantautunut Suomeen!

Tiedonhallinnasta ydinfunktio

Lopulta kaikki ymmärsivät tiedon merkityksen: miten hoitaa omaisuutta, jos ei sitä tunneta tarkasti. 

Henkilökunnan dataosaamiseen panostettiin kouluttamalla ja organisoimalla. 

Edellä kuvatusta syystä tiedonhallinta nousi keskiöön Arsenalin toiminnassa.  Se nousi jopa niin keskeiseksi, että toimitusjohtaja määritti tiedonhallinnan yhtiön yhdeksi ydinprosessiksi. 

Tämä näkyi käytännössä panostuksina tietojen laadun varmistamiseen, yhä syvemmälle menevien tietojen systemaattisen haltuunottoon  ja ennen kaikkea ylimmän johdon aitona kiinnostuksena ja vaatimuksena kehittää ja edistää tiedolla johtamista. 

Tämä toki edellytti hyvin avarakatseisia ja ennakkoluulottomia johtajia, jotka johtivat esimerkillään organisaation muutosta.

Infokannan taustalle laadittiin selkeä ja keskitetty tietovarastoarkkitehtuuri. Eteneminen oli käsitemalleista lähtevää ja ketterää. 

Tietovarastoon alettiin luottaa, sen käyttö laajeni ja hyödyt näkyivät. Riippuvuus perusjärjestelmistä väheni, kun niissä ei tarvinnut yrittää toteuttaa kaikkea raportointia. 

Tietovarastoratkaisu oli siihen aikaan hyvin edistyksellinen: varastoon tuotiin myös ulkoisia tietoja, kuten valuuttakursseja, ja myöhemmin omistettujen kiinteistöjen tietoja kiinteistöjen hallinnan parantamiseksi.

Historia toistaa itseään

90-luvun lamasta on jo pitkä aika. 

Arista on tullut sen jälkeen data-alan johtava guru, ja hän on auttanut Suomen suurimpia yksityisiä ja julkisia organisaatioita datan paremmassa haltuunotossa.

Jari Ylisestä tuli menestyvä yrittäjä ja omien yritystensä tiedolla johtaja, mutta myös Suomen ensimmäisiä data governance  -asiantuntijoita.

Kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS lähti rakentamaan  yhtä Suomen laajimmista tietovarastoista, kutsuttiin Ari ja Jari jälleen paikalle.

Ari on mukana kehitystyössä arkkitehtuurin ja Ellie-järjestelmän kautta. 

Jaria pyydettiin johtamaan tiedonhallinnan muutosprosessia ylimmälle johdolle raportoivana Product Ownerina – näin on vanha iskuryhmä jälleen erittäin laajan dataprojektin äärellä.

Haastava projekti on osoittautumassa Suomen ja suomalaisten kannalta yhdeksi tämän hetken tärkeimmistä: kyse on terveydenhuollon johtamisesta tiedolla.

HUS:in tietovaraston viralliseksi nimeksi valittiin Infokanta, Jarin ehdotuksesta.  Nimi sai  hyvän vastaanoton: liiketoiminnan on helppo käsittää, mistä siinä on kyse.

HUSin Infokannan perustaa tehdään nyt Data Vault -mentelmällä, jota silloin ei ollut. 

Myös uusista teknologioista kuten Elliestä ja WhereScapesta voitiin siihen aikaan vain  unelmoida, joskin sama työ tehtiin silloinkin, mutta manuaalisesti. 

Yrityksemme on nyt taustavoimana esimerkiksi  HUS:in koronaepidemian raportoinnissa. 

Tarjous Suomen hallitukselle

Jari, Ari ja muut 90-luvun pelastusoperaatiossa mukana olleet tietävät, miten toimia vaikeissa ja äärimmäisen haastavissa tilanteissa johtamalla kriisinhallintaa ja muutosta tiedolla.

Nyt meneillään olevassa kriisissä ja sen luomassa epävarmuudessa  tarvitsemme tietoon perustuvia päätöksiä.

Laajojen ja muuttuvien kokonaisuuksien johtaminen tiedolla vaatii taidokasta datan hallintaa ja hyväksikäyttöä, josta Ari Hovilla ja Jari Ylisellä on näyttöä jo kolmenkymmenen vuoden takaa. 

Yrityksenä olemme valmiita tarjoamaan osaamisemme ja kokemuksemme kaikkien kriisinhallintaan ja sen jälkihoitoon osallistuvien tahojen hyödyksi ja  tarvittaessa myös Suomen hallituksen käyttöön. 

Jos joku tämän blogin lukijoista voi auttaa meitä ottamaan yhteyden hallitukseen tai ministerien avustajiin, olisimme kiitollisia.

Kunnioittaen,

Johannes Hovi

 

(Kirjoitus perustuu Johannes Hovin haastatteluihin Ari Hovin sekä Jari Ylisen kanssa. Artikkelin tuotannossa on auttanut myös Suso Kolesnik, Helsinki, 16.05.2020)

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä

Informaatioarkkitehtuurin uudet tuulet

Lue lisää

Tietoalustat ovat digitalisaation ytimessä

Lue lisää

Data Vaultin käyttö vaatii osaamista

Lue lisää