Johannes tässä moi!
Näin kesälomien kynnyksellä on aika hieman reflektoida mennyttä kevättä datarintamalla.
Olemme siinä mielessä kivassa asemassa, että kuulemme poikkeuksellisen monen yrityksen ja organisaatioiden kuvioista.
Isojen ja edistyksellisten yritysten työntekijöitä nimittäin osallistuu paljon järjestämiimme koulutuksiin ja sen lisäksi konsultoimme myös heitä.
Mihin suuntaa yritykset ovat nyt menossa datan hyödyntämisen suhteen 2019?
Data-ala räjähtää, mistä osaajat?
Kuten Ari kirjoitti aikaisemmin, yritykset palkkaavat entistä enemmän omaa henkilöstöä datan hyödyntämiseen.
Tämä muuttaa sitä tapaa, jolla yhteistyötä tehdään ulkoisten kumppanien kanssa.
Voisi kuvitella, että tämä vähentää konsultointiyritysten käyttöä, mutta näin en ole havainnut käyvän.
Päinvastoin datan hyödyntämiseen panostetaan entistä enemmän, jolloin ulkoisille toimijoille on tarjolla työtä enemmän kun koskaan.
Kaikki IT-yritykset ovatkin suunnanneet katseensa data-alaan, jokainen haluaa olla mukana.
Tähän myös liittyy se tosiasia, että osaavan henkilöstön palkkaus on monesti pullonkaula. Osaajia ei vain ole tarpeeksi työmarkkinoilla.
Yritämme omalta osalta ratkaista työvoimapulaa uudella konseptilla.
Siinä rekrytointiyritys Studentwork hakee nuoria lupauksia ja meidän tehtävämme on täsmäkouluttaa heidät alkuun.
Esim OP ja Outokumpu ovat mukana pilotissa, ja ensi syksyllä otetaan mukaa lisää yrityksiä ja lanseerataan homma isosti.
Data-alustojen kehitys kiihtyy
Yksi kevää trendi on ollut se, että data-alustojen rakentaminen on nyt kovassa huudossa. Siihen panostavat nyt kaikki.
Nyt uusitaan vanhoja tietovarastoja ja siirrytään pilveen. Arkkitehtuurit menevät uusiksi ja mallipohjainen lähestymistapa valtaa alaa.
Entistä enemmän yrityksiä pohdituttaa datan keskittämisen haasteet: kun dataa on niin valtavasti tarjolla, missä määrin sitä tulisi tuoda ikään kuin ”keskusvarastoon” ja koska säilyttää sitä siellä minne se muodostuu.
Data-arkkitehtuurien lisäksi teknologiat kehittyvät niin nopeasti, että kärryillä pysyminen rupeaa oikeasti olemaan haastavaa.
Mitä uutta teknologiaa on sitten tarjolla?
Kuumat teknologiat
Teknologiarintamalla erittäin ”hottia” on erilaiset data catalog -tuotteet.
Google sijoitti isosti Collibra nimiseen data catalog-tuotteeseen ja IBM:lle panostaa myös omaan vastaavan softan markkinointiin vahvasti.
Myös uudet pelurit, kuten Google ja Salesforce ovat nyt kaikki kiinnostuneet datanhallinasta.
Google tulee tulevaisuudessa entistä enemmän tiedonhallinan kentälle: se osti analytiikkayritys Lookerin 2,6 miljardilla dollarilla.
Myös Salesforce tulee apajille, hiljattaen tulleen tiedon mukaa se osti BI-työkalu Tableunuskomattomalla 15,7 miljardin dollarin kauppasummalla.
AWS ja Azure taistelevat pilvialustojen herruudesta, joskin AWS johtaa vielä reippaasti.
Azure on kuitenkin Suomessa mielestäni AWS:ää suositumpi tiedonhallinnan kontekstissa.
Snowflake teki tietovarastoille saman kun Salesforce aikanaan CRM:lle: vei tietokannan pilveen, muutti pelin sääntöjä ja teki siitä trendikästä.
Snowflaken tietokantatuote on erinomainen, ei ihme että se on niin suosittu. Sekin sai taannoin ison rahoituksen piilaaksosta.
Myös tietovaraston automatisointituotteet ovat nyt erittäin suosittuja. Näitä ovat esimerkiksi WhereScpape ja Solitan Agile Data Engine.
Olemme tähän liittyen itse tuoneet markkinoille datamallinnustuotteen Ellien.
Se on jo integroitu WherScapeen ja nyt juuri kehitämme sen integrointia Solitan Agile Data Engineen.
Ellie yhdessä WhereScapen tai Agile Data Enginen kanssa tehostaa data-alustojen rakentamista merkittävästi.
Ellien otti käyttöön jälleen iso suomalainen yritys, teemme kaikkemme että asiakas tulee olemaan tyytyväinen. Se on minusta ainoa tie hyvän ohejlmistotuotteen rakentamiseen.
Tietohallinto is back
Yksi erittäin vahva trendi ns klassisen tiedonhallinnan paluu, paino sanalla hallinta.
Hieman paradoksaalisesti uudet teknologiat tuovat mukanaan uusia haasteita, jotka liittyvät prosessien kehittämiseen.
Data-alan teknologioiden käyttöönotto menee niin hurjaa vauhtia eteenpäin, että ihmisten työn organisointi on jäänyt jälkeen. Nyt tätä takamatkaa koitetaan kuroa umpeen toden teolla.
Näin ollen vanhat data modelling, data governance, master data -ja data quality -management ovat nyt syksyn retromuotia.
Pelkät teknologiat eivät ratko ongelmia, jossa prosessit eivät ole kunnossa. Mitkään Tableut, Snowflaket, Elliet tai Collibrat eivät auta, jos yritys ei rakenna ihmis lähtöisesti datakeskeistä kulttuuria.
Tämän vuoksi transformaatio-tai muutosjohtaminen on monien huulilla myös datanhallinnassa ensi syksynä.
Onko tekoäly täällä?
Tekoälyn ja koneoppimisen suhteen tilanne on hieman paradoksaalinen.
Jos yrityksen edustajilta kysyy, että onko tekoäly heille ajankohtainen aihe, vastaus on että ehdottomasti.
Jos taasen kysymme, että kuinka moni on työssään tekemisissä tekoälyn kehittämisen kanssa, niin hyvin harva nostaa käden pystyyn.
Mitä johtopäätöksiä tästä on vedettävä?
Itse uskon, että tulossa on iso muutos ja siihen ollaan pikkuhiljaa heräämässä. Tarkoitan tässä nyt tekoälyn koulutusta työntekijöille laajemmin.
Microsoft ilmoitti, että se lähettää 15 000 työntekijää tekoälykoulutuksiin. Microsoft meinaa nyt siis tosissaan panostaa tekoälyyn ja niin kannattaisi muidenkin.
Tekoäly-termille käy tosin kuten big datan -termille: se hiipuu.
Big datan sijaan puhutaan pelkästää esim AWS:stä, Azuresta, Hivestä, Kafkasta ja dala lakesta yms. Tai ihan vaan datasta.
Tekoäly on saman tyyppinen hähmäine ja ehkä jopa harhaajohtava termi. Eihän voi olla niin, että on erikseen tekoäly ja sitten on kaikki muu digitalisaatio!
Kutsutaan näitä uusia teknologioita nyt kuitenkin vielä pari vuotta tekoälyksi kaikkien markkinoijien iloksi.
Hyvää kesälomaa, maailman osaavin kansa!
Mikä data-alan uudet teknologiat ja käytännöt kiinnostavat enemmänkin, suosittelen ehdottomasti Mike Fergusonin DataOps -seminaaria Helsigissä.
Nyt on kesäloma monilla työt datan parissa hiljenevät, joskaan eivät lopu täysin.
On kuitenkin aika toivottaa hyvää kesälomaa, blogi-kustantamo kiittää ja kuittaa. Jäämme kesäksi tauolle, ensi syksyllä blogitehtailu jatkuun.
Yksi asia loppuun: mikäli olet dataosaaja, kuten moni lukijoistamme on, olet todella kova osaaja.
Hollantilainen tekoälykouluttajamme Tarry Sign on virallinen LinkedIn-vaikuttaja, koska hänellä on niin paljon seuraajia.
Hän oli Suomessa pari viikkoa sitten kouluttamassa asiakkaitamme tekoälyn kehittämiseen ja palaute oli todella hyvää.
Tarry kirjoitti laajalle seuraajajoukolle Linkediniin, että miettii täällä ollessaan aina, että ovatko kaikki Suomessa tohtoreita vai miten kaikki ovat niin kovalla taitotasolla varustettuja?
Ystävällisin terveisin,
Johannes Hovi
