Arkkitehtuuriperiaate ’Tieto on voimavara’ pitää todellakin paikkansa. On vaikea kuvitella toimintaa, jossa ei käsiteltäisi tietoa, tai järjestelmiä, joissa tietoa ei olisi. Onnistunut tietoarkkitehtuuri edistää prosessien parempaa sujuvuutta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Hyvä tietoarkkitehtuuri myös vähentää väärinymmärryksistä johtuvia ongelmatilanteita, kun eri osapuolet puhuvat samaa kieltä. Miksi sitten samalla toimialalla on niin monenlaisia kuvauksia tiedoista? Kuvaukseen vaikuttaa hyvin paljon se, mihin kuvausta käytetään. Kukin kuvaaja puhuu käsitemallista, mutta tuotokset ovat hyvinkin erilaisia. Mallien tarkkuustaso ja sisältö voivat vaihdella sen mukaan, kuvataanko kokonaisarkkitehtuuria vai tehdäänkö tietojärjestelmän suunnittelua. Kuitenkin tietojen mallinnuksen menetelmät ovat samanlaisia. Kurssilla avataan näitä eri tilanteita ja annetaan vinkkejä siihen, mitä malleja voi käyttää referenssimalleina, jotta säilytetään yhtenäinen näkemys tiedoista. Käytettävät esimerkit ovat peräisin eri toimialoilta kuitenkin niin, ettei toimialan syvällistä osaamista tarvita.

Kenelle:

Tietoarkkitehtuuri muun kehittämisen tukena -kurssi on tarkoitettu eri rooleissa työskenteleville arkkitehdeille, vaatimusmäärittelijöille ja prosessikehittäjille, joilla on tarve hyödyntää, tuottaa ja soveltaa tietoarkkitehtuuria onnistuneesti eri tilanteissa.

Esitiedot:

Kurssin asioiden omaksumista helpottaa käytännön kokemus tietomallien tekemisestä tai osallistumista siihen. Lisätietoa tiedon mallintamistavoista saa kurssilta Tietojen mallintaminen.

1. päivä: Johdanto tietoarkkitehtuuriin ja sen kuvaamiseen

Tietoarkkitehtuurin asemointi

–      Mitä kokonaisarkkitehtuuri on?
–      Näkökulmat:  toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuri
–      Kokonaisarkkitehtuuri vs. ratkaisuarkkitehtuuri,
–      Prosessikehittäminen ja IT-suunnittelu

Keskeiset käsitteet ja kuvaustasot

–      Mikä on käsite?
–      Tietoryhmä vs. käsite
–      Päätietoryhmät ja tietovarannot
–      Käsitemalli, looginen tietomalli ja fyysinen tietomalli
–      Tietovirtamatriisit, tähtimalli
–      Suhde terminologiatyöhön, ontologioihin ja koodistoihin
–      Harjoituksia

Tietoarkkitehtuurin luominen

–       Lähestymistavat tietoarkkitehtuurin luomiseksi
–       Organisointi
–       Tyypillinen prosessi
–       Sudenkuoppia ja vinkkejä
–       Harjoituksia

Mallinnuksen perusteet

–      Miten löydän käsitteet?
–      Mitkä niistä otetaan mukaan käsitemalliin?
–      Käsitemallinnuksen notaation soveltaminen esimerkein, kuvaustapana UML:n luokkakaavio
–      Mallinnuksen haasteita ja vinkkejä käytännön työhön
–      Harjoituksia

Tietoarkkitehtuurin hallinta

–       Mallien säilytyspaikat, versiointi ja julkaisu
–       Mallien ylläpito pitkällä tähtäyksellä
–       Tietoarkkitehtuurin hallinnan suhde muihin kokonaisarkkitehtuurin osa-alueiden hallintaan

2. päivä: Erilaisia tietoarkkitehtuurin hyödyntämistapoja

Prosessien tietotarpeet ja tietovirrat

–       Miksi toimintamalliin ja prosesseihin tarvitaan tietovirrat?
–       Tietotarpeiden ja tietovirtojen kuvaaminen ja analysointi
–       Harjoitus

Käsitemalli vaatimusmäärittelyn osana mm. valmisohjelmistohankinnoissa

–       Liiketoiminnan päätietoryhmät
–       Kokonaisarkkitehtuurin käsitemalli vs. ohjelmistokehityksen käsitemalli
–       Harjoitus: Tietoarkkitehtuurituotosten hyödyntäminen valmisohjelmiston hankinnassa

Integraatioiden ja rajapintojen suunnittelu

–       Minkä tasoisia kuvauksia tarvitaan?
–       Harjoitus: Rajapinnat ja lomakkeet/asiakirjat

DW- ja raportointiratkaisujen suunnittelu

–       Miten tiedon rakenne eroaa perus-operatiivisesta tiedosta?
–       Tietoarkkitehtuurin merkitys DW-suunnittelulle
–       Harjoitus

Data-arkeologia eli nykyisten järjestelmien analysointi

–       Mistä saamme aineistoa tietoarkkitehtuuriin, jos kuvauksia ei ole?
–       Menetelmiä ja työskentelytapoja

Loppuyhteenveto