Tietokannat pilvipalveluna

Tietokantojen pilvipalvelut (DBaaS) yleistyvät pikku hiljaa, mutta mitä etuja tai haasteita niissä piilee?  Koodarit olisivat vapaana tärkeään hankkeeseen, mutta palvelin tietokantoineen ei olekaan valmis vaan myöhästyy usealla kuukaudella. Sovelluksen uusien piirteiden kehitys hidastuu kun pitää välillä virittää tai laajentaa tietokantaa. Pitääkö taas tehdä versiopäivitys tietokantaohjelmistolle, vaikka siitä ei ole mitään hyötyä liiketoiminnalle.
Nämä monille tutut ongelmat tuntuvat ratkeavan nopeasti yleistyvillä, pilvipohjaisilla DBaaS-paveluilla (Database as a Service).  Tietokantatuotetta ei asennetakaan omalle koneelle eikä edes pilvessä olevalle levylle, vaan tietokantaa käytetään palveluna. Sovelluskehittäjät pääsevät heti töihin. Palvelun tarjoaja hoitaa varmuuskopioinnin, versionvaihdot ja muun tietokannan säätämisen. Tietokannan laajeneminen tapahtuu dynaamisesti.
Lähes kaikki pilvipalvelutuottajat ja myös perinteiset tietokantatoimittajat tarjoavat DBaaS-ratkaisuja. Esimerkiksi MySQL:n saa palveluna useilta eri pilvitomittajilta. Isot integraatiotoimittajat ovat myös kisassa mukana. Amazonin RDS- ratkaisussa voi valita valmiiksi asennetun relaatiokannan, joita ovat Oracle, MySQL, SQL Server tai PostgreSQL, mukana myös suomalainen MariaDB. Amazon Redshift on tarkoitettu tietovarastoratkaisuille ja NoSQL-kantoja kaipaaville ovat DynamoDB ja SimpleDB. Microsoftin pilvikantoja ovat Azure SQL Database operatiiviseen käyttöön sekä Azure Data Warehouse tietovarasto- ja BI -käyttöön.  NoSQL –kantoja edustavat DocumentDB sekä Table Storage. Oracle ja IBM tarjoavat omia tietokantojaan myös DBaaS –versioina. NoSQL-tarjoajia ovat mm. MongoDB ja Cassandra

Mitkä ovat DBaaS-ratkaisujen etuja?

Töihin pääsee ketterästi, ei raudan hankkimista eikä tietokanta-asennuksia. Tietokanta kasvaa automaattisesti tai helposti klikkaamalla. Testi-, kehitys- ja tuotantoympäristöt saadaan nopeasti ja tietokannan hoitajan työ vähenee tai lähes katoaa. Sovelluskehitys siis nopeutuu, eräässä kyselyssä yli puolet vastaajista säästi yli 50% työaikaa. Tutkimusten mukaan turvallisuusominaisuuksia pidetään – hieman yllättävästi – myös etuna, esimerkiksi tietojen häviämisen pelko vähenee. Kustannukset ovat pilvipalveluille tyypillisesti paremmin ennustettavia ja hallittavia. DBaaS-käyttäjät ovat myös raportoineet paremmasta suorituskyvystä ja tietokannan katkojen vähyydestä. Tietokantaa voi käyttää mistä päin maailmaa hyvänsä, verkkohan on valmiina. Laajat BI- ja  tietovarastoympäristöt ovat monimutkaisia rakentaa ja edellyttävät usein paljon tehoa. DBaaS mahdollistaa niiden ulkoistamisen skaalautuvalle rinnakkaisprosessorialustalle.

Mitkä ovat sitten DBaaS-ratkaisujen potentiaalisia ongelmia?

Turvallisuusasiat mietityttävät, kuten pilviratkaisuissa yleensäkin. Nämä liittyvät usein organisaation tietoturvastrategiaan. Sovellus ja tietokanta muodostavat kokonaisuuden ja niiden olisi tehokkuussyistä hyvä olla lähellä toisiaan. Jos sovellus on Suomessa ja tietokanta Irlannissa pilvessä, voi vaativissa sovelluksissa verkon hitaus olla ongelma. Kannattaa tarkistaa tarjoaakoa DBaaS-tuote kaikki samat ominaisuudet kuin vastaava itse asennettava tuote. Erityissovelluksissa tietokannan hoito kannattaa edelleen pitää omissa käsissä. Tietokannasta toiseen ei ole aivan helppo vaihtaa. DBaaS –toteutuksissa tämä voi olla vielä vaikeampaa. Tietokannan hoitajilla on ollut tärkeä rooli sovelluskehityksessä ja tietovarastojen rakentamisessa. Osa siitä on jo ulkoistettu kun koneet on siirretty palveluntarjoajalle. DBaaS lisää tietokannan hoidon automaation astetta. Asiantuntemusta tarvitaan edelleen, kuten yhtenäisen rauta- ja pilviarkkitehtuurin määrittelyssä sekä  tietokantatuotteen ja palveluntarjoajan valitsemisessa.

Jaa:

Kommentoi:

Kirjoittaja:

Ari Hovi

FM Ari Hovi toimii päätoimisesti konsulttina erikoisalueenaan Data Warehouse / Business Intelligence, käsitemallinnukset, tietoarkkitehtuurimallinnukset ja -määritykset sekä Business Intelligence / tietovarastoratkaisujen auditointi. Ari on Suomen kokeneimpia käsite- ja tiedonmallintajia (Data Modeling).

Ari on vetänyt uransa aikana yli sata käsitemallinnusworkshoppia ja ollut osallisena yli kuudessakymmenessä tietovarastohankkeessa. Tyypillisiä konsultointihankkeita ovat tietovarastojen arkkitehtuuri- ja strategiaselvitykset ja tietovarastojen tietosisällön mallinnus sekä yritystason tietoarkkitehtuurien ja Master Data -mallien laadinta.

Ari kuuluu The Data Warehouse Institute Finlandin (TDWI) hallitukeen sekä Kokonaisarkkitehtuuri -osaamisyhteisön KAOS isännistöön. Hän on DAMA Finlandin ehdokas kansainvälisen Data Management Excellence 2015 –tunnustuksen saajaksi.

Ari on myös tietokirjailija, teoksia aiheista Tietovarastointi, Tietokannan suunnittelu ja SQL. Hänen artikkeleitaan on julkaistu mm. TIVI-lehdessä, Kauppalehdessä ja Tietoasiantuntijat -lehdessä.

 

Haluatko uusimmat uutiset ja kurssitiedot Arihovista?