Tarvitaanko tietojen mallinnusosaamista

Tietojen mallintaminen (Data Modeling) on yksi elinvoimaisimmista ja tärkeimmistä menetelmistä tietotekniikan alueella. Peter Chen julkaisi v. 1976 artikkelin ”The Entity-Relationship Model-Toward a Unified View of Data”, joka on sittemmin valittu joukkoon ”one of the most influential papers in the computer software field”.  Siitä lähtien tietojen mallintaminen on laajentunut ja kehittynyt ja ollut taustalla mm. monien CASE-välineiden kehityksessä (Esim ErWin, PowerDesigner, Data Modeler ja Visio). Valitettavasti maailma on tältä osin hieman jakautunut, sillä osa tietojen mallintamisesta tehdään äsken mainitulla ER-menetelmällä ja osa UML:n luokkakaavionotaatiolla. Vaikka tiettyjä eroja on, on periaatteessa kyse samasta asiasta ja molempien ”koulukuntien” kannattaisikin tutustua siihen toiseenkin tapaan.

Alunperin tietomallinnus toimi työkaluna tietokantojen suunnittelussa. Koska järjestelmiä rakennettiin yrityksissä aiemmin itse paljon, oli tämän menetelmän osaaminen yleistä. Myöhemmin kun siirryttiin pääosin ostamaan valmispaketteja, on tietojen mallinnus jäänyt vähemmälle. Fokus on pitkälti suuntautunut tietojärjestelmä- ja prosessikeskeiseksi. Tämä on sääli, sillä tiedot muodostavat organisaatioden eräänlaisen ”perustuksen”, jonka hallinnalla oltaisiin vältytty monilta nykytilanteen ongelmilta – kuten tietojen siiloutumiselta. Tietojen mallintaminen liiketoimintaihmisten kanssa sujuu kokemuksieni mukaan hyvin ja edistää itse asiassa liiketoiminnan peruskomponenttien – tietojen – ymmärrystä ja hallintaa. Mallinnusta voi tehdä siis hyvin monella eri tasolla.

Tietojen mallinnus on erinomainen menetelmä monestakin syystä. Ensinnäkin se on loistava tapa keskustella ja tehdä käsitteiden ja tietojen määrityksiä.  Käsitemallit toimivat tässä ikäänkuin visuaalisena siltana esim. liiketoimintaihmisten ja IT:n suunnittelijoiden välillä tai havainnoillistajana toimittajiin päin. Ne toimivat myös yhdistäjänä käsittellisen (tai loogisen) mallinnuksen ja tietokantojen välillä – käsite- ja tietomalleistahan voidaan vaiheittain edetä taulutasolle saakka – tai päinvastoin. Tietoarkkitehtuurissa tietojen mallintaminen on tärkein menetelmä.

Tietojen mallinnus on toisaalta menetelmä, jota kaikki eivät tule tarvitsemaan ainakaan siinä mielessä, että itse rakentaisivat käsite ja tietomalleja. Sen sijaan kaikkien tiedonhallinnan kanssa tekemisissä olevien ja aika monen muunkin olisi hyvä osata lukea toisten tekemiä malleja. Lukutaito olisi siis vähintään hyvä hankkia. ”Kirjoitustaito” eli mallintamisen osaaminen kuuluu sitten kaikkien arkkitehtien, Master Data – ja tietovarasto –ihmisten sekä muiden tietoasiantuntijoiden työkalupakkiin.