Kenen pitää osata SQL-kieltä?

Olen pitänyt tai pitämässä lähiaikoina useita SQL-kursseja. Ilmaista SQL-pikaopastani on tilattu suuria määriä. Miksi IT-maailmassa jo varsin iäkkään SQL-kielen suosio tuntuu vaan kasvavan? Kenen sitä oikein pitäisi osata?

Monia BI-välineitä markkinoidaan sillä, että ”ei tarvitse” osata SQL:aa. Niiden hienoilla käyttöliittymillä saadaankin helpon näköisesti dataa ulos eri tarpeisiin. Silti vaativat kyselyt ja tiedon jalostaminen edellyttävät edelleen SQL:n osaamista. Relaatiotietokantatuotteethan lopulta ymmärtävät vain SQL:aa. Joko kirjoitat sitä itse tai BI-väline generoi sitä –  ja generointi ei aina onnistu.

Hieman paradoksaalisesti myös moniin NoSQL-kantoihin on lisätty SQL-tuki. Kuitenkin esimerkiksi suositusta ja ohjelmoijien keskuudessa kätevänä pidetystä MongoDB:sta on juuri SQL:n puuttuessa hankala tehdä monimutkaisempia raportteja. Big Data alueen suosituimpaan alustaan Hadoopiin on tarjolla runsaasti toinen toistaan parempia SQL-rajapintoja, kuten Hive, Impala ja Drill.

Tietokannan hoitajien ja tietokantapohjaisten sovellusten ohjelmoijien on luonnollisesti osattava SQL-kieltä, ainakin jos halutaan tehokkaita ratkaisuja. Tietovarasto- ja BI –ratkaisuja toteuttavien tulee mielestäni myös osata SQL:aa, vaikkakin monet lataus- ja BI-työkalut mahdollistavat lähes ”SQL-vapaan” elämän. Tuottavuus ja suorituskyky paranevat, kun on SQL:n kaltainen voimakas täsmäase käytössä.

Monasti hankitut sovelluspaketit ovat rajallisia raporttien suhteen. Monet organisaatiot opettelevat itse tekemään uusiin tarpeisiinsa hakuja SQL-kielellä pakettinsa tietokannasta. Näin saadaan hankitun sovelluspaketin kätkemä arvokas data ikään kuin päivänvaloon ja monenlaiseen hyötykäyttöön.

Myös organisointiasiat vaikuttavat SQL-kielen tarpeeseen. Liiketoiminta on yhä kiinnostuneempi omista datoistaan. Eri toimintojen ja osastojen johtajat haluavat tietää tarkasti missä mennään, tuntea asiakkaat ja reagoida datamuutoksiin. Talletusratkaisut tulevat lähemmäksi liiketoimintaa, joka siis itse haluaa päästä kiinni dataan. Niinpä nyt koulutetaan controllereita ja muita liiketoimintaihmisiä SQL:n osaajiksi. Myös monet esimiehet haluavat hankkia perusosaamisen, jotta osaavat paremmin kommunikoida alaistensa tai konsulttien kanssa.

Hyvä uutinen on, että kahden päivän tiiviillä ja runsaasti hands-on -harjoituksia sisältävällä SQL-kurssilla aloittelijakin oppii käyttämään tätä maailman yleisintä neljännen sukupolven kieltä ja laatimalla itse monenlaisia hakuja, ryhmittelyjä ja liitoksia. Tekemällä oppii!

Jaa:

Kommentoi:

Kirjoittaja:

Ari Hovi

FM Ari Hovi toimii päätoimisesti konsulttina erikoisalueenaan Data Warehouse / Business Intelligence, käsitemallinnukset, tietoarkkitehtuurimallinnukset ja -määritykset sekä Business Intelligence / tietovarastoratkaisujen auditointi. Ari on Suomen kokeneimpia käsite- ja tiedonmallintajia (Data Modeling).

Ari on vetänyt uransa aikana yli sata käsitemallinnusworkshoppia ja ollut osallisena yli kuudessakymmenessä tietovarastohankkeessa. Tyypillisiä konsultointihankkeita ovat tietovarastojen arkkitehtuuri- ja strategiaselvitykset ja tietovarastojen tietosisällön mallinnus sekä yritystason tietoarkkitehtuurien ja Master Data -mallien laadinta.

Ari on myös tietokirjailija, teoksia aiheista Tietovarastointi, Tietokannan suunnittelu ja SQL. Hänen artikkeleitaan on julkaistu mm. TIVI-lehdessä, Kauppalehdessä ja Tietoasiantuntijat -lehdessä.

 

Haluatko uusimmat uutiset ja kurssitiedot Arihovista?

Tilaa uutiskirje

Tyrehdytä tiedonjanosi!

Uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa datan hyödyntämisestä, tekoälystä sekä muista ajankohtaisista aiheista tiedohallinnan maailmasta. Olemme data-alan johtava kouluttaja ja konsultti, joten saat tietoa suoraan kentältä. Saat samalla myös parhaat tarjoukset kansainvälisten huppuasiantuntijoiden valmennustilaisuuksiin.