SQL

SQL-kieli syntyi 70-luvulla IBM:n laboratoriossa. Sittemmin kieli on levinnyt käytännössä ainoaksi relaatiotietokantojen kieleksi. Edes näköpiirissä ei ole vaihtoehtoista kieltä SQL:aa korvaamaan. SQL:n takana ovat yksimielisesti kaikki ”suuret”, eli IBM, Oracle ja Microsoft. Lisäksi SQL:n käyttö on laajentunut open-source tietokantojen myötä, esimerkkinä MySQL.

SQL-kieltä on myös ahkerasti standardoitu, mm. ANSI-organisaatiossa. Kun tietotekniikassa on puhallellut uusia tuulia ja ”ismejä”, kuten olioajattelu, tietovarastointi ja XML, SQL on mukautunut tilanteeseen ja siihen on lisätty uusia ominaisuuksia.

SQL ei kuitenkaan ole aivan samanlaista kaikissa tuotteissa. Tuotekohtaisia eroja on mm. funktioissa ja etenkin SQL:n laajennoksissa, ns. proseduurikielissä. Näistä eroista kerrotaan Ari Hovin SQL-opas –kirjassa.

SQL on helpon näköistä ja alkuun pääsee melko vaivattomasti. Se on toisaalta myös hyvin ilmaisuvoimainen kieli. Sovellusten, raporttien ja ETL-prosessien kehittäjät saattavat tyytyä melko alkeisiin, minkä seurauksena on usein enemmän ohjelmointityötä ja hidas suorituskyky. SQL kannattaa opiskella kunnolla ja perehtyä myös sen tehokkaaseen käyttöön.

Data Warehouse -ympäristössä SQL on aivan erityisasemassa. Tietovaraston lataajat tarvitsevat SQL-kieltä testaamiseen, kannan tutkimiseen ja monenlaiseen muokkaamiseen, vaikka käytössä olisikin ETL -väline; alla mainittu SQL Syventävät päivät -kurssi sopii hyvin heille. Tiukassa paikassa paras latauksen suorituskyky saadaan kirjoittamalla suoraan SQL:aa. Tietovarastotyöhön osallistuvien käyttäjien, ns. tietovastaavien on myös hyvä osata SQL:n perusteet.

Suosittuun SQL-kurssiimme kuluu mukaan Ari Hovin SQL-opas –kirja (jo kymmenes painos!). SQL:ää jo käyttäneiden kannattaa pysähtyä oppimaan SQL:aa laajemminkin kurssilla SQL Syventävät päivät. Olemme pitäneet paljon SQL-kursseja myös yrityskohtaisena, esim. Oracle, SQL Server ja DB2 –ympäristöissä. Tällöin on usein tehty harjoitustehtävien lisäksi kyselyjä myös asiakkaan omaan kantaan.