• huhtikuu 30, 2018

Onko tekoäly pelkkää hypeä?

Hei,

Johannes tässä jälleen kynän varressa. Kirjoitin aikaisemmin blogin siitä, miten Google ja Facebook jalostavat datavarantojaan ja mihin heidän ansaintamallinsa perustuu. Moni ei ehkä tiennyt sitä, että Facebook tai Google ei itse asiassa myy dataa lainkaan. Heiltä ei saa siis ostettua dataa, vaikka kuinka paljon tarjoaisi rahaa.

Facebookin vieraana Piilaaksossa. Hienot puitteet!

Sain tästä paljon yhteydenottoja ihmisiltä. Osa pyysi minua kertomaan tarkemmin, että miten jokin tietty toimiala voisi luoda uuden ansaintamallin datan avulla. Pointtini oli juuri se, ettei sitä voi etukäteen tietää, kaikki lähtee datan hyödyntämisestä ja siihen panostamisesta.

Aihe josta kirjoitin, oli siis alustatalous ja siitä hypetetään nyt paljon. Kirjotin uuden blogin juuri uusien teknologioiden hypetyksestä ja sen logiikasta.

Koska uusi teknologia breikkaa?

Tekoäly, Lohkoketjut ja Bitcoinit. Uusista teknologioista kuulee puhuttavan jatkuvasti.

Miksi jokin teknologia lyö läpi ja toiset eivät?

Tarkoitan teknologialla tässä nyt kaikkia sähköisiä innovaatioita/palveluja/tuotteita/ratkaisuja yms.

Teknologialla on tietty kehityskäyrä aina prototyypistä laajasti käytetyksi tuotteeksi. Ensimmäinen vaihe on se,  että tuote toimii teknisesti. Toisin sanoen niin, että se tekee halutun toiminnon virheettä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että siitä tulee valtavirtaa samantien tai että sen ympärille voi luoda liiketoimintaa.

Kun teknologia toiminnallisessa mielessä on valmis, tyypillisesti aikaiset omaksujat (early adapters) ottavat sen käyttöön. Tämä yleensä tarkoittaa alan harrastelijoita, toimittajia ja muita teknologiasta kiinnostuneita. Silloin myös sijoittajat (riskisijoittajat, ns venture capital) kiinnostuvat, koska haluavat sijoittaa uuteen teknologiaan nimenomaan siinä vaiheessa, kun läpimurto on vasta edessä.

Tämä on se vaihe, kun alkaa muodostumaan sitä kuuluisaa hypeä.

Läpimurtoon valtavirtaan vaikuttaa kuitenkin kolme asiaa:  toimiiko teknologia virheettä, ovatko muut ekosysteemin teknologiat valmiit ja ovat ihmisten asenteet otolliset.

Moni startup-yrittäjä tai innovaattori miettii vain ensimmäistä kohtaa, eli teknologian toimivuutta, mutta se on vain palanen isompaa kuvaa.

Uudet Internetpalvelut

2000-luvun alun dotcom -buumi nosti web-teknologiat hypen käyrälle. Moni asia oli teknisesti toteutettavissa, mutta ne eivät toimineet käytännössä. Nettiyhteydet olivat hitaita ja monessa kotitaloudessa saattoi olla yksi tietokone, jota kaikki käyttivät. Kaikilla ei ollut nettiä kotona lainkaan. Muistatte varmaan nettikahvilat ja yliopistojen PC-rivistöt?

Vielä jonkin aikaa sitten pilvipalveluihin suhtauduttiin epäilevästi, vaikka ne olivat teknisesti toimivia. Niitä pidettiin tietoturvaltaan heikkona ja siinä oli paljon ihan periaatteellista vastustusta.

Asenteet lopulta muuttuivat. Vasta pilvipalvelut mahdollistivat myös monen modernin yrityssovelluksen läpimurron, esim Salesforcesta tuli suosittu juuri siitä syystä, että se on rakennettu suoraan pilveen.

Moni 2000-luvun dotcom buumin innovaatio toimiikin todellisuudessa vasta nyt, kun ympäristö ja asenteet muuttuivat otollisiksi.

Steve Jobs näki, että netin käyttö puhelimessa on se juttu, joka tulee määrittämään ihmisten kulutustottumuksia peruuttamattomasti. Ja näin myös kävi.

Mobiilisovellusten esiinmarssi – meneekö kaikki mobiiliin?

Ystäväni ja meilläkin koodarina toimiva Jari ”Jaffa” Jaanto perusti aikanaan IRC-Gallerian. Se oli sosiaalisen median palvelu ennen Facebookia. Facebook osasi kuitenkin hyödyntää mobiiliteknologian paremmin ja se levisi todella toden teolla vasta silloin, kun ihmiset alkoivat käyttää sitä puhelimissa. Siitä tuli liiketoimintaa vasta silloin.

Monet käyttämistämme palveluista on siksi suosittuja, että kännykät yhdistyivät nettiin ja sinne kehitettiin sovelluksia, puhekielessä appeja. Vielä 15 vuotta sitten oltiin sitä mieltä, että pelit eivät voi mennä mobiiliin. Ne tarvitsevat isot tehot ja hyvän näytön.

Supercell ja vastaavat olivat eri mieltä ja olivat oikeassa; pelit tulivat isosti myös mobiiliin.

Osa meni silti vikaan. Moni ajatteli, että yrityssovellukset menevät myös kännykkään ja oli selkeä trendi, että mobile first.

Tässä ei olla menty siihen suuntaan, kun ajateltiin. On sittenkin helpompi käyttää ERP:tä tai CRM:ää deskarilta. Ei kukaan jaksa vääntää Exceliä kännykällä. Microsoft joskus luuli, että kun Office-ohjelmat tulevat kännyköihin, niin he ottavat kännykkäbisneksen haltuun kerta rysäyksellä. Miten he olivatkaan niin väärässä!

Silti viimeset kymmenen vuotta on ollut älypuhelimen voittokulkua ja edelleen yrityssovelluksista halutaan luoda mobiiliversioita – nyt todennäköisesti paremmalla menestyksellä.

Verkkokaupat muuttivat käyttäytymistä

Asenteiden muuttuminen saattaa kestää yllättävän kauan. Muistatko kun ensimmäistä kertaa maksoit luottokortilla netissä? Ennen se ei olisi tullut kuuloonkaan.

Verkkokaupan kanssa ajateltiin, se on hyvä esim lentolippujen tai DVD:n ostoon, mutta ei kukaan osta sieltä vaatteita. Nyt kuitenkin tottumukset muuttuvat ja Zalandot ja muut keksivät, että palautus pitää olla äärimmäisen helppoa. Itseasiassa suosituimpien nettikauppojen innovaatio ei ole itse nettikauppateknologia, vaan ostamisen ja palautuksen tekeminen älyttömän helpoksi.

Tottumusten muuttumisen taustalle on tietysti viraali-ilmiön lainalaisuudet. Kun teknologia oikeasti toimii ja riittävä määrä varhaisista omaksujista on sen hyväksynyt, se lähtee leviämään. Ja ihmisen luonto on sen kaltainen, että tehdään sitä mitä muutkin.

Joskus massojen mukaan lähtemiseen on vaikeita esteitä. Virtuaalitodellisuuden palvelut (esim viihteessä) eivät millään tahdo edetä valtavirtaan. Se johtuu siitä, että vaikka teknologia on olemassa, niin sisältöä ei ole tarpeeksi. Sen tekeminen on kallista ja siihen ei haluta panostaa, kun käyttäjiä on niin vähän. Ja käyttäjiä on siksi vähän, koska sisältöä ei ole. Syntyy muna-kana -ongelma.

Oliko Big Data vain hypeä?

Törmäsin kymmenen vuotta vanhaan artikkeliin Big Datasta. Sen mukaan Big Data muuttaa kaiken ja sen avulla voidaan ennustaa kuluttajien ostokäyttäytymistä ja koneiden vikaantumista.

Oikeastaan sanan Big Data paikalle olisi voinut vaihtaa tekoäly ja mikään ei olisi muuttunut.

Big Datalla tarkoitetaan tietysti isoja määriä dataa, jotka voivat olla eri muodoissa ja reaaliaikaista. Esim Internet tuottaa valtavan määrän dataa, samoin erilaiset laitteet ja koneet.

Big Datan kanssa kävi samoin kun muiden uusien teknologioiden kanssa: vaikka se teknisesti toimi, ympäristö ei ollut vielä valmis. Huomattiin, että sen hyödyntäminen vaatii koodausosaamista, jota oli hyvin harvalla.

Nyt se on vähin äänin hiipinyt valtavirtaan ja jokainen iso teknologiatoimittaja on integroinut sen tarjoamiinsa. Lisäksi pelkkä datan varastointi ei riitä, vaan edistyneen analytiikan ratkaisujen kehittyminen rinnalla vasta lunasti alkuperäiset Big Datan lupaukset – tosin kymmenen vuotta myöhässä.

Tässäkin kohtaa tarvittiin ympäröivän teknologian kypsyminen, jotta saatiin massat mukaan (joskin voidaan olla eri mieltä, onko big data -analytiikka saavuttanut massat. Sanotaan kuitenkin, että 100% Yhdysvaltojen suurimmista yrityksistä käyttää sitä, eli sikäli se ei ole enään marginaalinen juttu).

Uuden teknologian kehitys luo hypen, joka asettaa odotukset liian korkealle. Kun teknologia hiipii arkipäivään, niin se ei ole niin jännittävää. Ei jakseta enää innostua saman lailla.

Vai kumpi herättää enemmän tunteita koodiritähtien kuuma open source teknologia Hadoop vai Big Data Solutions from SAP? Entä keski-ikäisten Facebook vai nuorten Snapchat?

Tekoäly muuttaa asiat

Entä sitten tekoäly? Nyt ollaan siinä vaiheessa, että sitä hypetetään valtavasti ja varhaiset omaksujat sitä jo käyttävät. Onko se siinä maturaatiopisteessa, että massat voivat sitä hyödyntää? Ei ehkä vielä. Mutta paluuta ei enää ole. On todella vaikea ajatella, että nyt olemassa oleva teknologia jotenkin hylättäisiin.

Siitä huolimatta, että dotcom -buumin aikoihin Internetpalvelut eivät lunastaneet odotuksia liiketoimintamielessä, osa uskoi sen mahdollisuuksiin ja panosti siihen. Aikaiset panostajat ovat nyt maailman arvokkaimpia yrityksiä, kuten Google tai Amazon.

Perinteisemmä teknologiatoimittajat, kuten Oracle, IBM, SAP, eivät uskoneet pilveen. Nyt he ovat perässähiihtäjiä ja ovat kipuilleet pilpalveluihin siirtymisen kanssa.

Supercell ymmärsi että mobiilipelit lyövät läpi ja Google näki, että internetpalveluiden ympärille voi luoda toimivan ansaintamallin.  Kun aika oli oikea, Supercell ja Google olivat kehittäneet osaamistaan sille tasolle, että olivat valovuosien päässä muista.

Itse uskon, että tekoälyn kanssa käy samoin. Sitä aikaisessa vaiheessa hyödyntävät yritykset saavat sellaisen etumatkan osaamisen suhteen, että kun massat ovat mukana, niin aikaisen omaksujan etu on valtava.

Hypet on aina hypejä, eikä se takaa välttämättä läpimurtoa. Jotkut hypet ovat vain hypettämisen arvoisia.

Ystävällisin terveisin,

Johannes Hovi

Ps. Järjestämme nyt ensimmäisenä Suomessa Deep Learning-menetelmään pohjautuvan tekoälyvalmennuksen  – Käytämme koulutuksessa TensorFlowta, joka on kuumin alan teknologia tällä hetkellä.

AI Develoment In Practice With Deep Learning And Tensorflow 6.6 – 7.6.2018, Helsinki

Vetäjänä on alan huippu Tarry Singh, joka on ollut tekoälypioneerin Andrew Ng:n opissa. Tämä Courseralle suunniteltu koulutus  on valittu toiselle sijalle Inc -teknologiajulkaisun äänestyksessä maailman parhaista tekoälykursseista.
Koulutus on ainutlaatuinen ja sinne otetaan vain rajoitettu määrä osallistujia. Varaa siis paikkasi ajoissa!
Lue lisää tästä

Jaa:

Kommentoi:

Haluatko uusimmat uutiset ja kurssitiedot Arihovista?

Tilaa uutiskirje

Tyrehdytä tiedonjanosi!

Uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa datan hyödyntämisestä, tekoälystä sekä muista ajankohtaisista aiheista tiedohallinnan maailmasta. Olemme data-alan johtava kouluttaja ja konsultti, joten saat tietoa suoraan kentältä. Saat samalla myös parhaat tarjoukset kansainvälisten huppuasiantuntijoiden valmennustilaisuuksiin.