Olen huomannut, että moneen kehittämisasiaan sopii ns. pöydänjalkamalli. Otetaan esimerkiksi kokonaisarkkitehtuuri. Mitä elementtejä tarvitaan, että kokonaisarkkitehtuurihanke onnistuu?
Tarvitaan neljä peruspilaria, ikäänkuin pöydänjalkaa. Ne ovat strategia, menetelmät, organisointi ja välineet. Jos jokin pöydänjalka on liian lyhyt tai peräti puuttuu, pöytä klenkkaa. Kaikkia tarvitaan.
Strategia pitää sisällään periaatteet, tavoitteet ja suunnitelman, jolla pyritään tavoiteltuun päämäärään. Ilman strategiaa arkkitehtuurihanke on puuhastelua, kädestä suuhun elämistä. Strategia kuuluu liikkeenjohdon alueelle, pelkästään IT-voimin tehdyt strategiat jäävät puolitiehen.
Menetelmät ovat tärkeitä. Niitä tarvitaan arkkitehtuurin eri osa-alueiden kuten tietojen ja prosessien mallintamisessa ja visuaalisessa kuvaamisessa. On tärkeää, että syntyvät kuvaukset ovat oikealla tasolla ja ymmärrettäviä. Tämä alue on vaativa, tarvitaan osaamista ja kouluttautumista. Huonot tai puuttellisesti osatut menetelmät tai arkkitehtuurikehikot hidastuttavat ja jopa romuttavat koko hankkeen.
Organisointi on keskeista, sillä jo lähtökohtaisesti hyvä strategia, menetelmät ja välineet eivät johda pitkälle jos ei ole oikeanlaisia ihmisiä tekemässä. Tälle alueelle kuuluvat myös hallintamallit, oman ja ulkoisen työn organisointi ja johtaminen. Kokonaisarkkitehtuurin käyttöönotossa on usein hyvä käyttää ulkopuolista asiantuntijaa.
Välineitä tarvitaan myös. Tarvitaan mallintamisvälineitä, dokumentointia ja kuvaustyökaluja. Hyvien välineiden avulla kuvaukset saadaan hallintaan vieläpä siten, että eri arkkitehtuurialueiden kuvaukset liittyvät toisiinsa. Ongelmana on työkalujen hajanaisuus ja osittain niiden kalleus. On myös muistettava, että välineet eivät sinänsä ratkaise ongelmia, jos muut pöydänjalat ovat vajavaisia.
Jotta pöytä seisoisi vakaasti, on myös lattian oltava vankka ja suora. Lattia on tässä metaforana johdon tukelle ja rahoitukselle. Jollei arkkitehtuurihanke ole ylimmänkin johdon mielestä tärkeä, on suurena vaarana, että tehty työ päätyy ”mappiin Ö” eli ei johda kunnollisiin muutoksiin. Kaikkein paras tilanne on, jos kokonaisarkkitehtuuria tehdään liiketoimintajohdon vaatimuksesta. Toiseksi parasta on, jos IT- henkilöt saavat asian hyvin myytyä johdolle. Tähän liittyy tiedonhallinnan kulttuurin kehittämistä, viestittämistä, koulutusta ja paljon dialogia.
