Vanhimpia alan tuotteita on CA:n ErWin, johon tutustuin jo joskus 1990 –luvun puolivälin paikkeilla, Windows 3.1 –aikaan. Muita pitkäikäisiä tuotteita ovat Sybasen PowerDesigner ja  Embarcadero:n ER/Studio. Oraclella oli pitkään varsin suosittu Oracle Designer –tuote, jota tosin ei enää kehitetä. Uutena välineenä Oraclella on Data Modeler, johon palaan alempana.  Toad Data Modeler on toinen esimerkki hieman uudemmasta tuotteesta.

Tietynlainen jako mallinnusvälineissä tulee siitä, mitä mallinnustapaa ja notaatiota ne tukevat. Karkealla jaolla on ER-menetelmään eli harakasvarvasnotaatioon perustuvat ja toisaalta UML-luokkamallinnusta ja –notaatiota tukevat välineet. Yllämainituista PowerDesigner tukee molempia notaatioita, muut ovat ER-mallinnusvälineitä.

Mallinnusvälineillä on erilaisia hintalappuja. Kalleimmasta päästä taitaa olla ErWin, joka toisaalta on myös yksi monipuolisimmista. Hiukan edullisempia ovat ER/Studio ja PowerDesigner.

Oracle on päätynyt mielenkiintoiseen ratkaisuun tällä alueella: Oraclen uudehko Data Modeler on ilmainen! Noteerasin tuotteen viime syksynä ja testasinkin hieman. Sittemmin keskustelin erään maailmanluokan mallinnusgurun kanssa mallinnusvälineeseen liittyvästä ongelmastani. Kun mallinnan asiakkaan kanssa, teen tavallisesti omalla mallinnusvälineelläni ”kauniit” mallit seuraavaan palaveriin. Haluaisin, että asiakas voi itse jatkaa mallin ylläpitoa, mutta useimmiten asiakkaalla ei ole samaa välinettä kuin minulla ja ostaminen ei aina tule kyseeseen. Tämä guru ehdotti, että käyttäisin Data Modeleria, sen voisi asiakaskin sitten ilmaiseksi ladata ja jatkaa mallin kehittämistä omin päin.

Data Modeler osoittautui kelpo tuotteeksi myös tietoarkkitehtuurityyppiseen mallinnukseen. Lisäksi sillä voi edetä tietokantaan saakka eli generoida tietokannan luontilauseet, muihinkin kantoihin kuin Oracle. Miracle Finlandin Heli Helskyaho kertoo, että väline on hyvä tälläkin alueella – ja hänellä jos kellä on kokemusta ja näkemystä näistä asioista! Niinpä päätimme rakentaa yhteisen kurssin tietokannan suunnittelusta Data Modelerilla .

Toimin välineiden suhteen puolueettomasti, mutta ilmaisuus on asia, joka aina kiinnostaa. Ja kun tuotekin on osoittatunut hyväksi, on se tutustumisen arvoinen.

Siilasmaa teki sen faktojen avulla. Hän esitti muutamia keskeisen tärkeitä lukuja maailman eri osien tilanteesta. Erilaisia tunnuslukujahan on lähes rajaton määrä. Vaatii suurta näkemystä valita juuri sellaiset tärkeät ja puhuttelevat mittarit, joiden avulla viesti menee perille.

Englantilainen konsultti Bernard Marr sanoo, että tallennetun tiedon kasvaessa eksponentiaalisesti ovat monet yritykset häviämässä ”tiedonhallintataistelun”. Ne hukkuvat tietoihin ja samanaikaisesti  janoavat syvää ymmärrystä. Suurin osa tiedoista on jossakin paikassa organisaation omissa järjestelmässä. Miten siis poimia isosta määrästä tietoja ne tärkeät kullanhiput, joilla oikeasti on merkitystä päätöksenteossa.

Tarvitaan tietojen parempaa analysointia ja siinä taas ovat apuna tiedon analysointitaidot. Pelkät BI-ratkaisut eivät riitä.  Onkin alettu puhua tiedon analytiikasta. Marr kirjoittaa juuri ilmestyneessä kirjassaan Key Performance Indicators – The 75 measures every manager needs to know   miten fokusoitua aidosti merkityksellisiin tunnuslukuihin ja mittareihin. Mukana on perinteisten talouslukujen lisäksi mm. asiakas-, henkilöstö-ja myyntinäkökulmat sekä ajanmukaisesti myös sosiaalisen vastuun näkökulmat unohtamatta sosiaalisen median alueita ja nettinäkyvyyttä.

Johannes Virolaisella oli tapana sanoa tiukoissa päätöstilanteissa virkamiehille: Mie päätän ja sie teet perustelut. Nykymaailmassakin parhaat päättäjät käyttävät varmasti intuitiota jonkinlaisena osana päätöksentekoaan. Mutta intuition paikka tulee vasta sitten, kun tarvittavat ja juuri oikeat faktatiedot on isketty pöytään.

Alunperin tietomallinnus toimi työkaluna tietokantojen suunnittelussa. Koska järjestelmiä rakennettiin yrityksissä aiemmin itse paljon, oli tämän menetelmän osaaminen yleistä. Myöhemmin kun siirryttiin pääosin ostamaan valmispaketteja, on tietojen mallinnus jäänyt vähemmälle. Fokus on pitkälti suuntautunut tietojärjestelmä- ja prosessikeskeiseksi. Tämä on sääli, sillä tiedot muodostavat organisaatioden eräänlaisen ”perustuksen”, jonka hallinnalla oltaisiin vältytty monilta nykytilanteen ongelmilta – kuten tietojen siiloutumiselta. Tietojen mallintaminen liiketoimintaihmisten kanssa sujuu kokemuksieni mukaan hyvin ja edistää itse asiassa liiketoiminnan peruskomponenttien – tietojen – ymmärrystä ja hallintaa. Mallinnusta voi tehdä siis hyvin monella eri tasolla.

Tietojen mallinnus on erinomainen menetelmä monestakin syystä. Ensinnäkin se on loistava tapa keskustella ja tehdä käsitteiden ja tietojen määrityksiä.  Käsitemallit toimivat tässä ikäänkuin visuaalisena siltana esim. liiketoimintaihmisten ja IT:n suunnittelijoiden välillä tai havainnoillistajana toimittajiin päin. Ne toimivat myös yhdistäjänä käsittellisen (tai loogisen) mallinnuksen ja tietokantojen välillä – käsite- ja tietomalleistahan voidaan vaiheittain edetä taulutasolle saakka – tai päinvastoin. Tietoarkkitehtuurissa tietojen mallintaminen on tärkein menetelmä.

Tietojen mallinnus on toisaalta menetelmä, jota kaikki eivät tule tarvitsemaan ainakaan siinä mielessä, että itse rakentaisivat käsite ja tietomalleja. Sen sijaan kaikkien tiedonhallinnan kanssa tekemisissä olevien ja aika monen muunkin olisi hyvä osata lukea toisten tekemiä malleja. Lukutaito olisi siis vähintään hyvä hankkia. ”Kirjoitustaito” eli mallintamisen osaaminen kuuluu sitten kaikkien arkkitehtien, Master Data – ja tietovarasto –ihmisten sekä muiden tietoasiantuntijoiden työkalupakkiin.

Minkälaisilla välineillä myyntiä sitten tehdään? Tässä kohtaa tuleekin usein ongelmia. Arkkitehtien kuvaukset ovat monasti hyvin teknisiä, tarkkoja ja laajoja. Kun niitä esittelee johdolle tai projektikokouksessa, näkee usein lasittuneita katseita ja saa kommentiksi “sehän on ihan hyvä – mikä olikaan seuraava aiheemme”. Kuvauksia on vaikea ymmärtää.

Ehkä pitäisi ottaa opiksi “oikeilta” myyjiltä. Asuntomyyjät eivät esittele talon rakennuspiirustuksia meille ostajille. Heillä on hienot ja yksinkertaiset pohjapiirustukset, havainnekuvat ja jopa käsiteltyjä valokuvia tulevista asunnoista. Ne tarkatkin piirustukset luonnolliseti tarvitaan – rakentajia varten.

Arkkitehdeillä siis pitää olla myös yksinkertaistetut,  hienot esittelykaaviot ja havainne-esimerkit, joiden avulla ulkopuolisetkin voivat päästä kärryille. Myös itse arkkitehtikaavioiden tekemisen pitää olla mahdollisimman havainnollista ja visuaalista. Meille ihmisillehän näitä kuvauksia tehdään. Visuaaliset ja selkeät kaaviot ja mallit jäävät todennäköisemmin elämään ja ylläpitoon,  eivätkä päädy sinne hyllylle monien kuvausten loppusäilytyspaikkaan  eli  mappiin ö.

Tietojen määrä on joka tapauksessa kasvamassa räjähdysmäisesti monilla alueilla, joten selvästi tarvitaan uusia tekniikoita, jotta nämä tiedot saadaan aidosti hyödyntämään liiketoimintaa. Immo Salo toi myös esiin pilvipalvelut ja niiden sopivuuden Big Data -toteutuksille.

Big Data ei ole tulossa korvaamaan nykyisiä tietovarastoratkaisuja, mutta täydentää niitä monilta osin. Lähes kaikki perinteiset  tiedohallinta-alueen toimittajat (IBM, Microsoft, Oracle jne) sekä tukku uusiakin tarjoavat jo ratkaisuja, joten säpinää on luvassa. Lue lisää Big Datasta Petri Hakasen blogista . Ohjelmassamme on myös kurssi aiheesta, katso tästä.

Miksi

Tietovarastointi / Business Intelligence –alueelle liittyy lukuisia organisointi- ja arkkitehtuurikysymyksiä, menetelmiä ja työvälineitä. On tärkeää sovittaa tietovarastointi organisaation strategioihin ja kehittää organisaation tiedonhallinnan kulttuuria. Parhaimmillaan tietovarasto on keskeisessä roolissa kokonaisarkkitehtuurissa ja ainakin se on yksi tietoarkkitehtuurin keskeinen ’elementti’.

DW Forum mahdollistaa kokemusten vaihdon, tärkeiksi koettujen aiheiden tarkemman tutkimisen ja toimivan vertaistukiryhmän Lopputuloksena on huomattaviakin mahdollisuuksia edistää omia tietovarasto- ja BI-ratkaisuja ja saavuttaa sitä kautta liiketoimintahyötyjä.

Kenelle

Data Warehouse, Tietoarkkitehtuuri ja Business Intelligence -ratkaisuista ja kehittämistoiminnasta vastaaville henkilöille ja johtaville asiantuntijoille.

DW Forumissa ei ole keskenään kilpailevia yrityksiä ja toimittajien osallistuminen Forumiin on suljettu pois  ja näin keskustelu voi olla avointa ja haasteita voidaan ratkaista vapaasti yhdessä.

Miten

DW Forum koostuu:

• suunnittelukokouksesta, jossa jäsenet valitsevat vuoden kiinnostavimmat teemat
• näiden teemojen mukaisesti toteutettavista työpajoista (2-3 tilaisuutta syksyllä  puoli päivää per tilaisuus), joissa saadaan vaihdetaan kokemuksia, saadaan asiantuntijanäkemyksiä sekä pureudutaan käytännön ratkaisuihin
• jäsenten keskinäisestä intranetista tiedon jakamiseen ja kommunikointiin
• jäsenten välisistä suorista yhteyksistä
• toiminnasta syntyvästä dokumentaatiosta

DW Forumin vetäjät

DW Forumissa pääosassa ovat jäsenet. DW Forumin vetäjinä ja työpajoissa toimivina asiantuntijoina ovat:

Ari Hovi: Ari on suunnitellut ja toteuttanut DW/BI –ratkaisuja jo yli 20 vuoden ajan. Hän on myös tunnettu kouluttaja ja on kirjoittanut useita kirjoja tietovarastoinnista ja tietoarkkitehtuurista.

Petri Hakanen: Petrillä on lähes 20 vuoden kokemus BI-maailmasta ja tiedon hallinnan ratkaisuista. Hän on toiminut laaja-alaisesti tuote- ja ratkaisukonsulttina, projektijohtajana, johtotehtävissä ja liiketoiminnan kehitystehtävissä. Nykyään hän toimii itsenäisenä riippumattomana konsulttina. Petri on myös osaamisyhteisön TDWI Finland:in (www.tdwi.fi) puheenjohtaja.

Jari Ylinen: Jari on toiminut pitkään tietohallintojohdon tehtävissä vastaten erityisesti kokonaisvaltaisten DW/BI-ratkaisujen kehittämisestä ja organisoinnista. Jari on lisäksi IT Forumin puheenjohtaja ja Kauppalehden Tietohallinnon johtaminen -käsikirjan päätoimittaja. Ari ja Jari yhdessä ovat kirjoittaneet alan kirjoja ja kouluttaneet lukuisia johtavia asiantuntijoita Tietovarastointi osana kokonaisarkkitehtuuri -kurssillaan.

Jäsenyys

Jäsenyys on organisaatiokohtainen. Maksu syksyltä 2012 on 1.250 € (+alv) sisältäen yhden osallistujan organisaatiota kohden; lisäksi voi nimetä varajäsenen. Organisaatioista voi osallistua useampikin jäsen hintaan 1.000 € (+alv)/jäsen/vuosi.

DW Forumiin voidaan ottaa korkeintaan 20 jäsentä vuosittain.

Syksyn 2012 toiminta käynnistyy syyskuussa. Suunnittelu- ja ideointipalaveri on kesäkuun 2012 alussa.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen Ari Hovi, p. 0400 473458, ari.hovi@arihovi.com

Ensinnäkin uusi tietohallintolaki viime vuodelta velvoittaa julkishallintoa laatimaan kokonaisarkkitehtuuria ja siihen sisältyen myös tietoarkkitehtuuria. Teppo Sulonen kirjoittaa laista Tivi-lehdessä: “Sehän on kuin vanhemman konsultin salainen toiveuni, ainakin paperilla”. Tietohallintolaki johtaa tietoarkkitehtuurihankkeisiin, tietojen mallinnuksiin ja määrittelyihin julkisissa organisaatioissa – ja toivottavasti myös panostuksiin tarvittavan osaamisen hankkimiseksi. Myös yrityksissä on arkkitehtuurityö nousussa, mistä on osoituksena jo yli 600 jäsentä LinkedIn-sivujen arkkitehtuuriryhmässä KAOS. Arkkitehtuurityön haaste on saada lopputulokset käyttöön ja vaikuttamaan organisaation toimintaan – ei siis sinne mappiin ö.

Toinen maailmalla paljon kohistu aihe on Big Data. Siihen liittyy paljon mielenkiintoisia teknisiä ratkaisuja, myös tietovarastoinnin alueella. Aihe on uutta vielä, mutta on nostettu mm. Economist-lehdessä yhdeksi vuoden IT-teemaksi. Laajat yritystason tietovarastot (Enterprise Data Warehouse) ja yhä enemmän muistinvaraiset BI-ohjelmistot pidetään näkyvillä kuluvana vuonna. Master Data arkipäiväistyy. Näiden alueiden menetelmäosaaminen ja juurruttaminen aidosti liiketoimintaa hyödyntäviksi välineiksi organisaatioon ovat avainasioita.

Kolmanneksi nostaisin tietojen hyödyntämisen tason nousun – liiketoiminnan kyky käyttää tietoja parhaimmalla mahdollisella tavalla tukemaan päätöksentekoa todellisen kilpailuedun saavuttamiseksi. Englantilainen konsultti Bernard Marr toteaa, että  tallennetun tiedon määrän kasvaessa eksponentiaalisesti ovat monet yritykset häviämässä “tietojenhallintataistelun”. Ne hukkuvat tietohin ja samanaikaisesti janoavat syvää ymmärrystä. Tarvitaan taitoja analyysin, tietorakentieden kuvaamisen ja  esittämisen sekä kommunikoinnin alueella, jotta tieto johtaisi toimintaan.

Tiedonhallinnan tehtävänä mahdollistaa tietojen tehokas hyödyntämisen koko käyttäjäorganisaation tasolla. Kun yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden johto valveutuu yhä paremmin oivaltamaan omien arvoikkaiden tietojensa merkityksen tapahtuu kehitystä. Kulunut sanonta “johdon tuki” on edelleen avainasia tiedonhallinnan eri alueiden eteenpäinviemiseksi.

Toivotan lukijoille oikein tietorikasta vuotta 2012!

“Petrillä on pitkä ja laaja kokemus tiedonhallinnan eri osa-alueista ja iloitsen yhteistyöstämme koulutustoiminnan kehittämisessä – se mahdollistaa asiakkaillemme entistä laajemman ja monipuolisemman kurssitarjonnan” toteaa Ari Hovi.

“Olen erityisen iloinen Arin kutsusta tähän yhteistyöhön. Ari on tunnettu tiedonhallinnan ja tietomallintamisen osaaja ja Ari Hovi Oy tunnetaan kouluttajaorganisaationa koulutettuaan jo tuhansia kurssilaisia. Koulutukset ovat aivan ilmiömäisen laadukkaita ja laatua tullaan kokemaan Ari Hovin kursseilla jatkossakin” kommentoi Petri Hakanen.

Lisätietoja ari.hovi@arihovi.com  ja  petri.hakanen@phaconsulting.fi

http://www.arihovi.com/
http://www.phaconsulting.fi