Tiedonhallinnan alue on murroksessa ja paljon uutta ja innovatiivista kehitystä on meneillään. Kuten aina, osa vanhoista toimintatavoista, tuotteista ja organisointitavoista muuttuu ja osa pitää pintansa.
Uutta
Monimutkaisena pidetty edistynyt analytiikka alkaa muuttua yksinkertaisemmaksi, kun monet toimittajat tarjoavat entistä helpompia ja voimakkaampia välineitä datan analysoimiseksi itsepalveluperiaatteella. Uutuutena myös datan jalostus- ja puhdistustyökaluja aletaan tarjota suoraan loppukäyttäjille. Näille onkin tarvetta, sillä liiketoiminta alkaa vaatia entistä parempaa näkemystä ja ennustemalleja kerättyjen datamassojen avulla.
NoSQL-kannat yleistyvät operatiivisissa järjestelmissä. BI- ja analytiikkapuolella Hadoop on saamassa yhä laajempaa jalansijaa. Nämä tuotteet alkavat kypsyä alkuvaiheen puuttellisuuksien jälkeen. Monet isot toimittajat kuorruttavat monessa suhteessa vielä alkeellista Hadoopia omilla lisäyksillään mm. tietoturvan, suorityskyvyn ja SQL-tuen muodossa.
Open source –tuotteet ovat lyömässä läpi. Kaikki isot vakiintuneet toimittajat ovat ottaneet Hadoopin osaksi tuoteperhettään. Organisaatiot, jotka ennen ostivat kuuliaisesti tietokantalisenssejä kokeilevat nyt keneltäkään kysymättä open source –tietokannoilla ja puolen vuoden testien jälkeen ostavat tukea tarpeen mukaan.
Oman yrityksen ulkopuolista dataa käytetään enenevässä määrin osana analytiikkaa. Esineiden internet tuottaa jatkossa valtavat määrät dataa, jota halutaan analysoida ja yhdistää olemassaolevaan dataan.
Liiketoiminnan kellotaajuus kiihtyy yhä ja tuloksia halutaan yhä nopeammin. Ketterät ja protoilevat menetelmät ovat välttämättömiä liiketoiminnan tarpeisiin vastaamisessa. Uutta dataa on voitava heti katsoa ja tutkia.
Vanhaa
Relaatiokannat eivät ole korvautumassa NoSQL-kannoilla. Open source –yhteisö ja uudet toimijat ovat haastaneet perinteiset tietokantatoimittajat kovaan kisaan. Toimittajien vastaisku on lisätä NoSQL-kantaratkaisuja omiin tuotteisiinsa relaatio-ominaisuuksien rinnalle. Tietokantatuotteiden suosiossa voi tapahtua uusjakoja.
SQL-kieli on osoittautunut käyttökelpoiseksi etenkin BI- ja analytiikka-alueella, sitä ei ole syrjäyttämässä mikään. Myös alunperin NoSQL-ratkaisuihin kuten Hadoopiin tehdään kilvan yhä parempia ja nopeampia SQL-liittymiä.
Data on pitkään ollut siiloutuneena erillisiin tietojärjestelmiin. Tiedot ovat entistä enemmän hajallaan, kun mukaan tulevat ulkoiset datat, IoT ja sensoridatat. Lisäksi osa datasta on nyt pilvessä ja osa omilla koneilla. Tietojen integrointi on siis huipputärkeää ja sitä hoidetaan edelleen mm. Master Datan, tiedon mallinnuksen ja tietovarastoinnin avulla.
Tietojen mallintaminen niin loogisellä käsitemallitasolla kuin teknisemmällä toteutustasolla on jatkossakin tärkeää. Nämäkin vaiheet on nyt tehtävä joustavasti ja nopeasti.
Ja lopuksi – uuden oppiminen ja osaaminen eli kouluttautuminen on aina ollut tärkeää ja nykyisin entistä tärkeämpää. Hyödyllisen vanhan tiedon ja kiehtovan uuden tiedon yhdistäminen voi tuntua haastavalta, mutta juuri siinä onnistumisessa on avaimet menestykseen.
